Keskustan Markus Lohi: "Työllisyyden nousu tehtävä itse – sopimusyhteiskunta vaarassa ampua itseään jalkaan"

Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Markus Lohi korostaa, että Suomen talouden näkymät ovat sumentuneet sitten hallitusohjelmasta sopimisen.

– Maailmalta ei asiantuntijoidenkaan mukaan apua juuri ole tulossa. Epävarmuus on päinvastoin lisääntymään päin. Siksi yhä tärkeämpiä ovatkin ratkaisut, joita me suomalaiset itse tässä tilanteessa teemme, Lohi toteaa tiedottessaan.

Keskusta katsoo, että kaiken päätöksenteon on tuettava talouden kasvua ja työllisyyden paranemista.

– Hallituksella on oltava valmius kuunnella ja huomioida kaikki järkevät esitykset, riippumatta esittäjästä. On tärkeää, että talouspolitiikkaa aina tehdään ajassa, Lohi painottaa.

Talouspolitiikan arviointineuvoston torstaina esittämä viesti finanssipolitiikasta on  Markus Lohen mukaan otettava vakavasti.

– Keskustan mielestä etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi sekä investointien lisäämiseksi tarvitaan lisää ratkaisuja. Myös ihmisten työllistämisen ja työllistymisen kynnystä on edelleen madallettava.

Markus Lohi pitää selvänä, että meneillään olevien palkkaneuvottelujen lopputulemasta on pitkälle kiinni, miten suomalaiset tuotteet ja palvelut käyvät tästä eteenpäin maailmalla kaupaksi.

– Laajamittaisen lakkotalven ja -kevään mahdollisuus on todellinen. Äänenpainot ovat koventuneet niin, että työnantajapuolelta uhkaillaan tehtaiden lopettamisella ja työntekijäpuolelta yritysten toiminnan hankaloittamisella sekä lakosta huolimatta töihin menevien, ammattiliittoihin kuulumattomien ihmisten rankaisemisella.

– Tällaisten puheenvuorojen käyttäjät ampuvat paitsi itseään ja taustayhteisöjään, myös sopimusyhteiskuntaa ja Suomea jalkaan, lappilaisedustaja muistuttaa.

Tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan Markus Lohen mukaan enemmän vuoropuhelua siitä, kuinka varmistetaan yritysten ja työntekijöiden pärjääminen sekä työllisyyden edelleen paraneminen.

– Keskusta tukee sopimusyhteiskuntaa ja ennen muuta sellaisen yhteisymmärryksen, Suomen oman uuden mallin, rakentamista, jossa löydetään tapa turvata kansantalouden vakaus sopimustoiminnan uudistuessa työmarkkinoilla.