Kärnä: Metropolialue ei elätä muuta Suomea – se imaisee asumis- sekä tutkimus- ja kehittämirahoituksen tuet
Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) laskee Uuden Suomen blogissaan, ettei Uusimaa toisin kuin usein väitetään, elätä muuta Suomea.
Kärnän mukaan harhakäsitys syntyy siitä, että tulonsiirroista keskusteltaessa tuijoteaan vain valtionosuusjärjestelmän tasausta.
Jos metropolialue siinä suhteessa näyttäytyykin nettomaksajana, se on muissa rahoituskanavissa nettosaajana.
Esimerkiksi asumistuesta metropolialue hyötyy kaikkein eniten. Samoin tutkimus- ja kehittämisrahoista livahti Uudellemaalle vuonna 2015 peräti 946,6 miljoonaa euroa, 47 prosenttia koko potista.
Lapin maakunta sen sijaan sai tätä rahoitusta vain 33,1 miljoonaa euroa eli 1,6 prosenttia.
– Jos jakaisimme koko potin tasaisesti maakuntien väkiluvun suhteessa, tulisi Lapin saada 66,8 miljoonaa euroa ja Uudenmaan 606,9 miljoonaa euroa, Kärnä kirjoittaa.
Valtionosuuksista keskusteltaessa tulonsiirtoja verrataan hänen mukaansa usein mekaanisesti maakuntien väkilukuihin.
– Samalla retoriikalla voisi todeta, että Lapin maakunta siirtää vuositasolla 33,7 miljoonaa euroa muun maan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemiseen.Tämä on 187 euroa jokaista lappilaista kohden. Uusimaa puolestaan on tällaisessa tarkastelussa nettosaajana 339,7 miljoonan euron osuudella. Se on 207 euroa jokaista uusimaalaista kohden, Kärnä laskee.
Kansanedustaja on ynnännyt vielä, että Uusimaa näyttäytyy nettosaajana, vaikka tukia verrattaisiin bruttokansatuotteen maakunnalliseen osuuteen. Ja Lappi jää taas maksajan osaan.
Viime vuonna Uusimaa maksoi valtionosuuksien tasausmaksuja yhteensä 521 miljoonaa euroa.
– Voisimmeko siis yhdessä todeta, että pelkkä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen ja asumistuen kohdentuminen Uudellemaalle kompensoi tämän tasauksen, Kärnä ehdottaa.
Kansanedustaja korostaa lopuksi, ettei vastusta metropolialueen kehittämistä. Hänen mukaansa on tärkeää, että Suomella on vahva, elinvoimainen ja kehittyvä pääkaupunki.
– Vastustan faktoihin perustumatonta ajattelua, jonka mukaan muu maa eläisi pääkaupungin siivellä.
Suomi tulee Kärnän mukaan nähdä kokonaisuutena.
– Tulonsiirrot liikkuvat valtion kassasta joka suuntaan, eikä metropolialue tee tässä poikkeusta.
Otsikkoa korjattu klo 19.37