Iso vaalipiiri herättää kauhua Uudenmaan keskustalaisissa
Uudenmaan keskustalaiset ovat huolissaan pienten paikkakuntien tilanteesta tulevassa maakuntahallinnossa.
Tapio Havula Mäntsälästä totesi piirikokouksessa Lapinjärvellä tiistaina, että 1,6 miljoonan asukkaan Uusimaa pitäisi jakaa maakuntavaaleissa useampiin vaalipiireihin.
Hänen mielestään vaalipiirejä pitäisi olla vähintään kaksi: Helsinki, Vantaa ja Espoo yhtenä ja Uudenmaan kehyskunnat toisena vaalipiirinä.
– On selvää, että kun 99 valtuutettua valitaan maakuntavaltuustoon, niin pienet kunnat eivät saa yhtään päätöksentekijää.
Havula muistutti, että pääkaupunkiseudulla asuu kaksi kolmasosaa Uudenmaan asukkaista.
– On melkein perustuslain vastaista, että pienet kunnat menettävät puolet budjeteistaan soten siirtyessä niiltä pois, mutta päätöksenteko häviää myös. Siinä on isoista asioista kyse.
Eduskuntavaaleissa Helsinki ja Uusimaa ovat kaksi erillistä vaalipiiriä, mutta maakuntavaalit ovat niiden yhteinen ponnistus.
Keskusta saa asettaa Uudellamaalla kaikkiaan 148 ehdokasta. Uusimaa voi nimetä 103 ja Helsinki 45 ehdokasta. Mäntsälän osuudeksi on laskettu viisi ehdokaspaikkaa.
Havula sanoo, että hän joutuu kunnallisjärjestön puheenjohtajana luultavasti ”uhrautumaan” ja lähtemään vaaleihin.
– Viittäkään ehdokasta ei ole helppo löytää, läpimenon mahdollisuus on niin pieni.
Tuusulalainen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo, että Uudenmaan jakaminen useampaan vaalipiirin ei ole saanut vastakaikua.
– Tilannettamme ei ymmärretä Helsingissä tai muualla Suomessa. Jonkinlainen vaalipiirijako olisi perusteltu. Pidetään sitä esillä edelleen, mutta sen sanon, että hieman hankalalta näyttää, että se saataisiin läpi.
Kaikkonen muistutti, että Uudenmaan kehyskunnat eivät ole tuhoon tuomittuja, vaikka vaalipiirien jakaminen ei onnistuisi.
– Se ei tarkoita sitä, että vaalit menisivät tietyllä tavalla. Helsingin keskustalaiset pelkäävät myös, etteivät he saa omia ehdokkaitaan läpi.
Pentti Mattila Tuusulasta toivoi Sipoossa asuvaa keskustan puheenjohtajaa, pääministeri Juha Sipilää ehdokkaaksi.
– Se auttaisi korjaamaan Helsinki-vinoumaa.
Piirin puheenjohtaja Jasi Kuokkanen kertoo Suomenmaalle ymmärtävänsä pienempien paikkakuntien huolen siitä, ettei heidän äänensä kuulu uudessa maakuntahallinnossa.
Hän muistuttaa kuitenkin, ettei vaalipiirijako ole tällä aikataululla realistinen, eikä maakuntauudistuksen etenemistä kannata vaarantaa.
– Minulla on vahva usko siihen, että varsinkin keskustan listalla myös pienempien paikkakuntien ehdokkaat tulevat menestymään. Ei tarvitse kuin katsoa, mistä kansanedustajamme tulevat, hän huomauttaa.
– Yhtä lukuunottamatta he tulevat pääkaupunkiseudun ulkopuolelta vahvoilta kannatusalueiltamme. En näe mitään syytä, miksi näin ei tapahtuisi myös maakuntavaaleissa.
Maakuntavaalien budjetti on Uudellamaalla noin 150 000 euroa.
– Raha ei ratkaise, mutta samalla se ratkaisee. Uudenmaan piirin budjetti on sama kuin Leppävaaran kokoomuksen paikallisyhdistyksen budjetti, Kuokkanen totesi piirikokoukselle.
– Se kertoo tason, jolla olemme suhteessa kilpailijoihin. Se näkyy etenkin Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa.
Kuokkasen mukaan keskustan alhainen kannatus pääkaupunkiseudulla otetaan puolueessa kuitenkin nyt tosissaan. Hän on tehnyt kaupunkipolitiikan linjauksia yhteistyössä puheenjohtaja Sipilän kanssa.
Kuokkanen muistutti, että Sipilän viesti on maakuntavaalien osalta selkeä: kyseessä on keskustalainen hanke, joten hyvä ehdokaslista on tärkeä.
Outi Lankia Porvoosta kaipasi keskustan jäsenille pikaista tietopakettia maakuntavaltuuston työstä.
Onko kyseessä pelkkä sote-lautakunta, vai mitä muita tärkeitä asioita maakuntavaltuustolla on? Lankia tähdensi, ettei vaalityön tekeminen onnistu, ellei maakuntavaltuuston tehtävistä osata kertoa ihmisille.
Kuokkasen mukaan puoluetoimistolla valmistellaan parhaillaan ohjeistusta siitä, mitä maakuntapäätöksenteko on käytännön tasolla.
– Ensi viikolla sen pitäisi olla puoluehallituksessa.
Kaikkonen kertoi, että viime eduskuntavaaleissa keskustan lanseeraama Suomi kuntoon -projekti etenee: talous kasvaa ja työllisyys paranee.
– Ennusteet alkavat lähentyä kahden prosentin talouskasvua. Ei ole mahdotonta, että voisimme onnistuakin. Tämä hallitus on saanut kahdessa vuodessa enemmän aikaan kuin edellinen hallitus neljässä vuodessa.
Kaikkonen myönsi, että talouden isoa kuvaa kääntäessä jotain arvokasta on jäänyt keskustalta liian vähälle katsomiselle.
– Köyhän asiaa ei varmaankaan ole huomioitu riittävällä tavalla. Toivon, että heikoimmista huolehtiminen näkyy enemmän käytännön teoissa loppukaudella.
Kari Haapanen Järvenpäästä sanoi, että maakuntavaaleissa pitää reilusti mainostaa, mitä keskusta on saanut aikaan.
– Tarvitaan lisää särmää, hajua ja makua, se puuttui kuntavaaleista.
Keskusta on asettanut Uudenmaalla tavoitteeksi eduskuntavaalien kannatusprosentin, mikä tarkoittaa noin kymmentä valtuutettua. Ehdokasmaksuksi on sovittu 375 euroa.
Tiistain piirikokouksessa ensimmäisen ehdokassuostumuksen antoi Tea Nieminen Pornaisista. Ehdokaslistat sulkeutuvat 12. joulukuuta. Vaalit käydään presidentinvaalien yhteydessä 28. tammikuuta 2018.