Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan nuorten piirit pistävät hynttyyt yhteen: "Keskusta tarvitsee rohkeutta uudistaa järjestörakennettaan"
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan Keskustanuorten piirit suunnittelevat yhdistymistä.
Asiasta on tarkoitus päättää lopullisesti Lappeenrannassa joulunkuun puoli välissä yhteisessä kokouksessa. Samalla sovitaan myös uuden piirin nimestä.
Ajatus piirien yhdistämisestä on kytenyt jo vuosia. Yhteistyötä piirien kesken on tehty pitkään ja viime eduskuntavaalien loppumetreiltä niillä on ollut myös yhteinen toiminnanjohtaja.
Kymenlaakson Keskustanuorten puheenjohtaja Sofia Seittenranta-Vekkelin mukaan kannustavana esimerkkinä on toiminut Etelä- ja Itä-Savon Keskustanuorten yhdistyminen pari vuotta sitten.
Sieltä on myös saatu vinkkejä esimerkiksi käytännön asioiden hoitamiseen.
Yhdistymisen pääasiallisena tavoitteena on vähentää byrokratiaa ja lisätä toimintaa.
– Kun tietää, mikä piirien tilanne on, siitä nousee tiettyjä paineita tehdä ratkaisuja. Meillä on nyt myös aktiivisia toimijoita, jotka voivat järjestelmällisesti ja hallitusti toteuttaa prosessin, Seittenranta-Vekkeli toteaa.
Piireissä uskotaan yhdistymisellä olevan paljon myönteisiä vaikutuksia.
– Asioita katsotaan laajemmalla perspektiivillä ja kohtaamme aiempaa enemmän toisten maakuntien vaikuttajia. Pyrimme siihen, että aikaa kuluu vähemmän kokoustamiseen ja enemmän yhdessä tekemiseen, Seittenranta-Vekkeli sanoo.
Tavoitteena on paitsi lisätä liikkuvuutta piirin sisällä, myös mahdollistaa etäosallistuminen ja kevyempi mukanaolo.
– Laajentumisen kautta saadaan ehkä inspiroitua myös uusia toimijoita mukaan.
Ennen yhdistymisen lopullista niittiä ratkaistavana on monia yksityiskohtia. Käytäntöjä on yhtenäistettävä esimerkiksi taloudellisten resurssien ja perusaktiivien määrän mukaan.
Nimen lisäksi on päätettävä myös uuden piirin kotipaikasta.
– Sitäkin on mietittävä, miten lippu uusitaan. Kenen takana marssimme puoluekokouksessa? Seittenranta-Vekkeli listaa
Vaikka hankkeeseen on suhtauduttu kautta linjan myönteisesti, uhkakuviakin siihen on liitetty.
– Lähinnä esiin on tullut se, miten toiminta saadaan pidettyä tasapainossa ja voidaan olla esillä eri puolilla, Etelä-Karjalan Keskustanuorten puheenjohtaja Juho Heikka toteaa.
Tämä riski on tunnistettu. Suunnitelmissa on erikseen pyritty varmistamaan paikallistason toiminnan säilyminen, vaikka maantieteellinen alue laajenee.
– Toimintasuunnitelmaan on kirjattu, että heti vuoden alusta lähdemme kiertämään eri alueita ja teemme olemassaoloamme näkyväksi, toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde kertoo.
Hän on omassa tehtävässään jo konkreettisesti havainnut yhteistyön hyviä puolia.
– Kahden piirin erilaiset toimintatavat yhdistyvät mukavasti, eikä päästä kangistumaan siihen, miten aina ennenkin on tehty. Molemmista piireistä voidaan ottaa käyttöön parhaat ja kehittää yhdessä aivan uusia malleja.
Piirien yhdistämisestä on puhuttu keskustan ukkopuolueessakin paljon. Nuoret näyttävät nyt mallia. Seittenranta-Vekkeli rohkaisee kaikkia avoimeen ajatteluun.
– Koko puolueessa tarvitaan rohkeutta uudistaa myös organisaatiota, jotta ei oltaisi niin riippuvaisia väkisin hengissä pidettävistä, pienistä paikallisyhdistyksistä ja osastoista. Se ei ole kenenkään edun mukaista.
Heikka huomauttaa, että yhteistyössä on voimaa erityisesti niillä seuduilla, joilla keskusta ei ole kovin vahvoilla.
– Saamme enemmän aikaan, kun pistämme hynttyyt yhteen. Yhteinen etu pitäisi tässäkin asettaa etusijalle eikä tuijottaa vain omaa napaa.
Tutkimustenkin mukaan järjestökenttä kapeutuu eivätkä ihmiset enää sitoudu pitkäksi aikaa.
– Kun osallistuminen on pop up -henkistä, on erityisen tärkeää, että toiminnalla on vankka pohja, Heikka painottaa.
Itäisissä nuorten piireissä on hänen mukaansa viime vuosina eletty suvantovaihetta, mutta nyt on taas saatu isompaa vaihdetta silmään.
– Olemme olleet somessa aktiivisia ja järjestäneet omia tapahtumia, Heikka kertoo.
Hän toivoo, että keskustassa otettaisiin nuoret vakavammin ja heidän äänensä pääsisi selvemmin kuuluviin.
– Nuorissa on tulevaisuutta ja voimaa. Sen pitäisi myös näkyä.