Yksimielisesti Natoon
Maailmanhistoria tuntee valtionjohtajia, joiden virhearvioista on aiheutunut valtavia kärsimyksiä omille ja vieraille. Kaarle XII, Napoleon ja Hitler yliarvioivat sekä maansa voimavarat että omat strategiset kykynsä.
Vladimir Putin liittyi sarjaan viimeistään viime helmikuussa. Hyökkäys Ukrainaan ja barbaarinen sodankäynti on nyky-Venäjän pahin virhe.
Suurin kärsijä pitemmän päälle on Venäjän kansa ja valtio. Suurimpia voittajia ovat päävihollinen Yhdysvallat – aseteollisuus – ja kilpailija Kiina – halvempi energia.
Putinin ajatus oli, että nopealla hyökkäyksellä vaihdettaisiin Ukrainan ”natsihallitus” ja saatettaisiin vähävenäläiset takaisin iso- ja valkovenäläisten veljeyteen ennen kuin ulkomaailma ehtisi juuri reagoida. Ei mennyt sinne päinkään. Yllätyksenä tulivat ukrainalaisten taistelutahto, lännen massiivinen aseapu ja armeijan kehno suorituskyky.
Iso tappio Venäjälle on myös Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon. Nato vahvistuu kahdella uudella sotilaallisesti ja sotateollisesti vahvalla jäsenellä.
Hyökkäämällä Ukrainaan Venäjä pelästytti perinteisesti puolueettomat pohjoismaat lännen liittoon.
Muutos oli nopea. Kolmisen kuukautta sitten Naton jäsenyyttä kannatti kolmannes suomalaisista, nyt kolme neljännestä.
Suomessa yleistyi nopeasti käsitys, että Ukrainan tapahtumat voisivat milloin tahansa toistua Suomessa, ja pelko, että jäätäisiin yksin jättiläistä vastaan. Muisteltiin Iivana Julman haamua ja syksyä 1939. Riski joutua hyökkäyksen kohteeksi alettiin nähdä suurempana kuin ne riskit, joita sotilaallinen liittoutuminen toisi tullessaan.
Naton jäsenyys tuo turvaa, mutta kasvattaa Venäjän motivaatiota aggressioon. Pitkä itärajamme ei enää ole kahden keskenään ystävällisissä suhteissa olevan valtion välinen, vaan aukeaa railona kuin Uuno Kailaan runossa.
Venäjällä on muistuteltu, että vihamielinen raja siirtyy taas kovin lähelle Pietaria. Suomi toteaa tietenkin, ettei jäsenyys Natossa ole tähdätty ketään vastaan, mutta sille ei voi mitään, että Venäjä tulkitsee sen niin.
Eihän se hyvä ole, ei meille eikä heille. Pian 75 vuotta raja on ollut vakaa ja rauhallinen – jopa ainoa laatuaan Venäjän rajoista.
Tulevaisuudessa odottaa monenlaista riesaa, taloudellista varsinkin.
Odotettavissa on monenlaista häirintää ja kiusaa. Sen Venäjä on jo sanonut, ja tuskin jättää tekemättä.
Sotilaalliseen hyökkäykseen en usko, eihän Suomi mikään Ukraina ole ja apua lännestä on luvassa, mutta jännitys nousee ilman muuta. Se tarkoittaa sotilaallisen varustelun kustannusten kasvua kummassakin maassa.
Se on ihmisten hyvinvoinnista pois. Se lisää kaupan katkeamisesta jo aiheutuneita vahinkoja.
Tulevaisuudessa odottaa monenlaista riesaa, taloudellista varsinkin. Mutta se riski otettiin, kun isompaa pelättiin.
On hyvä, että päätös tehdään näin yksimielisesti. Eipähän tarvitse muita syyttää, kun päätöksen ikävät puolet alkavat näkyä. Ne ovat konkreettisempia kuin saatava lisäturva – jota toivottavasti ei jouduta koskaan testaamaan.
Näin tehtiin. Se on yhteisen kansan tahto. Ja pulinat pois.
