Kysymyksiä vailla oikeita vastauksia
Istuntokauden loppua kohti vauhti eduskunnassa aina kiihtyy. Hallituksen esityksistä osa menee yksimielisinä läpi ilman sen suurempaa draamaa, osasta pidetään pitkäänkin pontevia puheita. Ja lopulta hallituksen esitys aina voittaa.
Tässä kaiken keskellä on tullut tehtailtua useampikin kirjallinen kysymys. Nehän eivät hallituksen linjaan ja päätöksiin vaikuta, mutta niillä voi saada edes hieman tietoa siitä, mitä ministereiden päässä liikkuu.
Avustajakunta ja virkamiehet eivät niistä todennäköisesti ole kovinkaan ilahtuneita, koska joutuvat tekemään ns. likaisen työn eli laatimaan ministerille allekirjoitettavaksi jonkinlaisen säällisen vastauksen. Tässä alla joitain poimintoja kysymyksistä ja vastauksista.
Itäisen Suomen poikittaisen rataliikenteen osalta ministeri Lulu Ranteen (ps.) vastaus oli, että älkää turhia kuvitelko. Radalla ja sitä varten tarvittavalla Laitaatsalmen sillalla Savonlinnassa ei Ranteen mukaan ole sen enempää huoltovarmuuden kuin sotilaallisen liikkuvuuden kannalta merkitystä.
Suoranaiseksi elämäni murmelina -aiheeksi nousseeseen itäisen Suomen ja koko maan haja-asutusalueita vitsaavien onnettomien matkapuhelinyhteyksien osalta ministeri Ranne ei myöskään osoittanut minkäänlaista ymmärrystä. Kaikki on hyvin ja viranomaiset sekä operaattorit huolehtivat kaikille toimivista yhteyksistä.
Alan asiantuntijoiden mukaan Ranne ja ministeriö ovat langenneet ”mobiilioperaattoreiden luomaan harhakuvaan”. Näillä Elisan, Telian ja DNA:n luomilla harhakuvilla ei ole mitään konkreettista vaikutusta harvaan asuttujen alueiden digitaalisten yhteyksien parantamisessa.
Ja me alkuasukkaat voimme kokemusasiantuntijoina vahvistaa asiantuntijanäkemyksen – operaattorit ovat tehneet meistä digitaalisen köyhälistön.
Vai olisiko tässä se kultareuna, että tulevaisuudessa itäisessä Suomessa älylaitteiden kuulumattomissa kasvaneet lapset ovat kysyttyä raaka-ainetta työmarkkinoilla, kun ovat saaneet kasvaa aivojen kehittymisen kannalta suotuisammissa olosuhteissa?
Ja vielä kolmas Ranne – Väylävirasto ilmoitti siirtävänsä itäisen Suomen tiestön kunnossapidon rahoja muualle maahan, koska täällä ei Venäjän rajan mentyä kiinni ole sen mukaan kummoistakaan liikennettä.
Ministeri Ranne yhtyi tähän kantaan vastauksessaan – Väylävirastossa kuulemma tiedetään, minne rahat kannattaa käyttää ja lopuksi vielä kehui, miten nykyinen liikennepolitiikkaa on parempaa kuin koskaan Suomessa.
Kun tämän kakun kirsikaksi pistetään omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Joakim Strandin (r.) kommentit Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa (18.6.2025), alkaa olla jo vaikea löytää kasvukeskusten ja ruotsinkielisten alueiden ulkopuolisen Suomen arkusta naulan paikkaa.
Strand kysyy MT:n haastattelussa, kuinka laajoja verovaroin kustannettuja posti- tai vaikka fyysisiä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteitä on tulevaisuudessa käytännössä mahdollista ylläpitää joka puolella hyvin harvaan asuttua maata.
Hyvä kysymys, jos kysymyksellä olisi tarkoitus löytää vastaus itse kysymykseen. Ikävä kyllä kysymys tarkoittaa sitä, millä tavoin hallitus löytää perustelut, ettei kaikille jatkossa enää tarjota yhteiskunnan vastuulle kuuluvia palveluja. Förutom på svenska, naturligtvis.
Tarkkaile postiasi, se saatetaan lakkauttaa -lause on matkalla muotoon tarkkaile hyvinvointiyhteiskuntaasi, se saattaa kadota. Kiitos Purra-Orpon hallituksen.