Korjausvelkaa lyhentämässä
Korjausvelka on sana, jota keskustan tilaisuuksissa kuulee usein. Muun muassa alemman tieverkon kunnossapidosta on laistettu vuosikausia tai kymmeniä ja se on tarkoittanut liikkumisen vaikeutumista ja edessä olevan korjausurakan hinnan kasvua.
Keskustan oma korjausvelka on kasvanut ainakin 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Itse olenkin kasvanut puolueessa, jossa työntekijöitä, saati sitten vapaaehtoistoimijoita koulutetaan korkeintaan satunnaisesti.
Piirin toiminnanjohtajana vastuu tästä on, ainakin omalla alueellani, pitkälti itselläni.
Kokouskäytännöt, viestintä, sosiaalinen media, ehdokas- ja jäsenhankinta, ihmisten motivointi, kampanjointi, eri luottamushenkilöiden roolit, esiintymiskoulutus ja poliittinen vaikuttaminen tarvitsisivat kaikki omat koulutussessionsa.
Ja monet muut, jotka eivät nyt tule mieleen.
Nopeimmat hoksannevat jo, että tuollainen listaus on kuitenkin aika ylivoimainen läpikäytävä yhden työntekijän voimin. Ainakaan säännöllisesti.
Samalla kun pitäisi vielä suunnitella vaaleja, koordinoida ehdokashankintaa, järjestää tapahtumia, valmistella piirin ja piirihallituksen kokouksia, pistää toimeen edellisen kokouksen päätöksiä, viestiä kaikesta tapahtuvasta, postittaa jäsenlaskut, pitää jäsenrekisteri ajan tasalla, olla yhteydessä kunta- ja paikallisyhdistyksiin kaiken edellä mainitun osalta, tehdä varainhankintaa, huolehtia lakisääteiset ilmoitukset ajallaan oikeisiin paikkoihin, kirjoittaa toimintasuunnitelmat ja –kertomukset, laatia talousarviot sekä huolehtia tilinpäätökset valmiiksi. Ja paljon muuta mitä ei nyt tule mieleen.
Keskustassa piirijärjestöt ovat itsenäisiä toimijoita ja hyvä niin.
Se sopii paikallisuuden nimeen vannovalle puolueelle. Mutta täytyykö sen tarkoittaa, että jokainen piiri ja sen työntekijä/t tekevät kaiken itse?
Sanovat, että erikoistumalla voisi päästä parempaan tehokkuuteen, kun esimerkiksi jokaista koulutusta ei jokaisen toimarin tarvitsisi miettiä joka kerta uudelleen, vaan olisi valmiit sapluunat jo olemassa. Kuulemma joskus puolueella olikin erikseen kouluttajia kiertämässä maata ja tekemässä järjestelmällistä toimijoiden kouluttamista.
Tällä puoluekokouskaudella koulutusta on taas ilmeisesti viritelty. Kiitos siitä. Valitettavasti toiminta vaikuttaa olevan turhan päämajakeskeistä. Samalla korjausvelka jatkaa kasvamistaan.
Pitäisikö tässä asiassa laittaa pystyyn ihan korjausvelan lyhentämissuunnitelma?
Nykyisellään järjestetään aika ajoin muun muassa Vaikuttajakiihdyttämöjä (Kiihdyttämön 3.0 haku on muuten tätä kirjoittaessa taas auki, kannattaa pyrkiä mukaan!), mutta ne ovat suunnattu vain nuorille ja niihin on paikkoja rajatusti. Vaikuttajakiihdyttämö onkin korkeakoulu, mutta tarvetta olisi myös täydennyskoulutukselle – alemman tason ja -kynnyksen tilaisuuksille, joita voi käydä ympäri maata.
Sisäisissä tilaisuuksissa korostetaan usein, että jokainen keskustan toimija on samalla puolueemme viestijä. Mitä jos siihen annettaisiin myös työkalut?
