Kissa kiitoksella elää
Parhaillaan keskustan ja kaikkien muidenkin puolueiden toimintaa leimaa kuntavaalien ehdokashankinta. Palavereja pidetään, kontaktoitavien listoja täydennetään ja puheluja soitellaan. On hienoa olla mukana kokouksissa, jossa mietitään potentiaalisia ehdokkaita. Ensinnäkin se tiedon määrä, joka niissä keskusteluissa tulee esille, on ulkopaikkakuntalaisen korville aina tärkeä muistutus siitä, miten keskeisen demokraattisen prosessin äärellä noissa tilaisuuksissa ollaan.
Paikalliset asukkaat analysoivat oman asuinympäristönsä kehittämistarpeita ja -vaihtoehtoja. Vapaa-ajallaan, palkatta, rakkaudesta kotiseutuunsa. Lisäksi niissä tulee hyvälle tuulelle myös sen takia, että harvoin kuulee jäyhien suomalaisten kehuvan toisia niin estottomasti. ”Joo, hyvä idea! Sehän on aikaansaapa ihminen! Voisiko xxxxx kysyä sitä ehdolle?”
Tämän kehumisen soisi jäävän päälle enemmänkin. Ehdokkaiden miettimisen ja kysymisen lisäksi vaaleihin suostuneita tulisi kehua ja kiitellä pitkin matkaa ja vielä tulosten julkistamisen jälkeenkin. Sanonnan mukaan kissa kiitoksella elää, mutta vapaaehtoistyössä kiittämistä, kannustamista ja yhdessä tekemistä tärkeämpiä asioita on vaikea keksiä.
Neljän vuoden välein toistuvat kuntavaalit ovat muotoutuneet myös keskustan parhaaksi uusien jäsenten hankintakanavaksi. Toimintaan jäädään todennäköisemmin myös huonon henkilökohtaisen vaalituloksen jälkeen, jos vaalityö on ollut mukavaa.
Kampanjointitavoissa ja määrissä on toki eroja niin ehdokkaiden kuin paikkakuntienkin välillä. Isossa kaupungissa aktiivista vaalityötä tarvitaan eri tavalla kuin pienessä kunnassa. Opiskelijoiden ehdokkaana profiloituvan tyypin ei välttämättä kannata hirveästi kampanjoida torilla lauantaina kello yhdeksän aamulla. Keskustaajaman eläkeläisistä kannatuksensa ammentavan ehdokkaan sen sijaan ehkä kannattaa siellä olla. Nämä erot vaikeuttavat porukalla kampanjan tekemistä, mutta jonkinlaista yhteistä talkootoimintaa kannattaa ehdottomasti pyrkiä tekemään ihan koko joukkiolla.
Ehdokkaita pyritään tässä etsimisvaiheessa kasaamaan kokoon mahdollisimman erilaisista taustoista. On toivottavasti vielä toisen asteen koulussa olevia, ruuhkavuosia eläviä, keski-ikäisiä ja eläkeläisen kiireille omistautuneita. On opiskelijaa, duunaria, työtöntä, toimihenkilöä ja yrittäjää. On tuumailevaa ja sanailevaa persoonaa.
Hyvinkin erilaisista ihmisistä koostuva ehdokasjoukko muodostuu yhdessä toimien, kiitosta viljellen sekä huumoria harrastaen ennen pitkää kuitenkin myös joukkueeksi. Ja ehdokaslistan suuruuden sekä monipuolisuuden lisäksi tällä yhteishengellä on iso merkitys myös vaaleissa saatuun äänimäärään.
Otetaan siis tavoitteeksi tästä vaaleihin asti kehua joku keskustalainen joka päivä. Mielellään ihan kasvokkain. Ja kuntavaalien jälkeen toimintatapaa voi luontevasti jatkaa taas maakunta- ja eduskuntavaaleihin asti.