Uusi jättivirasto aloittaa pian, mutta sen pääjohtaja on vielä valitsematta
Suomessa varaudutaan kovaa vauhtia uuden jättiviraston aloitukseen ensi vuoden alussa, mutta virastolle ei ole vieläkään nimitetty pääjohtajaa.
Kyse on uudesta Lupa- ja valvontavirastosta, johon kootaan tehtäviä ja henkilökuntaa nykyisistä aluehallintovirastoista, ely-keskuksista ja Valvirasta. Nämä kaikki virastot lakkaavat siis olemasta vuodenvaihteessa. Ely-keskusten tehtäviä siirtyy myös uusiin elinvoimakeskuksiin.
– Olisi tietenkin ideaalia, että uusi pääjohtaja olisi ollut mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tiedossa. Eihän sitä voi kiistää, kommentoi hankejohtaja, finanssineuvos Mikko Saarinen valtiovarainministeriöstä STT:lle.
Saarisen mukaan taustalla on koko hankkeen kunnianhimoinen aikataulu, eikä hänestä prosessi ole ollut poikkeuksellisen pitkä ylimmän johdon nimitykseksi.
Hakuaika pääjohtajaksi päättyi elokuussa, ja valinnan menemistä joulukuulle osattiin odottaa.
– On rehellistä sanoa, että tietenkin olisi ollut parempi, jos pääjohtaja olisi valittu aiemmin, mutta tässä aikataulussa se ei valitettavasti ole mahdollista.
Pääjohtajan nimittää valtioneuvosto eli maan hallitus yleisistunnossaan. Myös kaksi osastopäällikköä on vielä nimittämättä.
Saarinen arvioi, että nämä kolme nimitystä tehdään todennäköisesti lähiviikkoina, luonnollisesti ennen vuodenvaihdetta. Johdon on tarkoitus aloittaa viroissaan vuoden alussa.
Hakijoiden joukossa olivat esimerkiksi entinen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö ja Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila, LUT-yliopiston strategisen rahoituksen professori Mikael Collan sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Merja Ekqvist.
Lähes 2000 virkamiehen virastosta tulee yksi valtionhallinnon suurimmista, ja se käsittelee kaikenlaisia lupia ja valvonta-asioita eri elämänalueilta.
Ihmisten ja toimintojen järjestäminen uudelleen on laajaa. Esimerkiksi ympäristöosastolle kootaan ihmisiä, jotka työskentelevät tällä hetkellä neljässä aluehallintovirastossa ja 13 ely-keskuksessa.
Mitä muutos merkitsee kansalaiselle, joka odottaa vastausta vaikkapa sote-kanteluun tai yrityksensä alkoholilupaan?
– Näkisin, että vuodenvaihteeseen liittyen ei pitäisi olla suurta riskiä, että tulee jokin valtavan iso viivästyminen tai jono, Saarinen arvioi.
Virastoissa jää kesken arviolta kymmeniätuhansia asioita, jotka täytyy vuodenvaihteessa siirtää uuden viraston käsiteltäviksi. Asiat voivat olla edellä mainittujen lisäksi vaikkapa ympäristölupia, yksityisten sote-yritysten rekisteröintejä tai valvonta-asioita.
Saarinen sanoo, että vanhat asiat siirtyvät uuteen virastoon sellaisenaan ja jopa asiaa käsitellyt ihminen pysyy suurimmassa osassa tapauksia samana. Myös tekniset järjestelmät pysyvät samoina, mutta siirtymässä voi silti tulla ”pientä kuprua” vuoden ensimmäisinä päivinä.
Uudella virastolla on heti aloittaessaan lisäksi vaatimus menosäästöistä. Saarisen mukaan valtaosa viraston kuluista on henkilöstökuluja, joten säästäminen todennäköisesti merkitsee muiden kulujen karsimisen ohella henkilöstön vähenemistä. Säästöjä on kuitenkin tehty viime vuosina jo nykyvirastoissakin.