Hämmennys leviää: Altistaako tämä suosittu liikuntamuoto syövälle?
Tuoreessa amerikkalaistutkimuksessa havaittiin, että ultrajuoksijoilla ja maratoonareilla oli poikkeuksellisen suolistosyövän esiasteita. Ero verrattuna saman ikäisiin verrokkihenkilöihin oli huomattava.
Tutkimus esiteltiin American Society of Clinical Oncology (ASCO) -kokouksessa. Siitä kertoo tiedotteessaan Suomen Gastroenterologipalvelut.
Löydös havaittiin, kun Virginian Inova Schar -syöpäinstituutissa oli diagnosoitu useilla 35–50-vuotiailla ultrajuoksijoilla pitkälle edennyt paksusuolen syöpä. Tapausmäärien kasvun myötä tutkijat päättivät selvittää, onko kyse sattumasta vai mahdollisesta yhteydestä kestävyysurheiluun.
Tutkimukseen valittiin 35–50-vuotiaita juoksijoita, joilla oli takanaan vähintään kaksi yli 80 kilometrin ultramatkaa tai viisi maratonia. Kaikkiaan sata urheilijaa kutsuttiin paksusuolen tähystykseen.
Tähystyksissä polyyppeja löytyi 39 prosentilla tutkituista, ja 15 prosentilla todettiin edenneitä adenoomia – muutoksia, jotka tunnetaan merkittävinä paksusuolen syövän esiasteina. Edenneitä adenoomia löytyy väestötutkimuksissa tyypillisesti vain 6–7 prosentilta samanikäisistä aikuisista.
Tutkimuksessa esitetään useita mahdollisia biologisia mekanismeja, jotka voisivat altistaa suolistosyövälle.
Kestävyyssuoritusten aiheuttama pitkäkestoinen rasitus voi tutkijoiden mukaan heikentää suoliston verenkiertoa, mikä tunnetaan iskeemisenä koliittina. Toistuvat verenkiertohäiriöt voivat vaurioittaa kudoksia ja altistaa DNA-vaurioille.
Toisaalta myös kestävyysurheilijoiden ruokavalio voivat muuttaa suoliston mikrobistoa tavalla, joka saattaa vaikuttaa syöpäriskiin. Juoksijat suosivat monesti nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja ja ultrajalostettuja urheiluvalmisteita.
On kuitenkin hyvä panna merkille, että tutkimukseen osallistuneiden ihmisten määrä oli pieni, eikä siinä ollut vertailuryhmää. Tutkijoiden mukaan löydös on alustava eikä siitä voi vielä tehdä suoria johtopäätöksiä.
Suolistosyövän seulontaan erikoistunut sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Samuli Nissinen pitää tulosta kiinnostavana mutta suhtautuu siihen varovasti.
– Löydös on yllättävä ja herättää tärkeitä jatkokysymyksiä. Tämän perusteella ei voi vielä sanoa, pitäisikö runsaasti harjoittelevia urheilijoita tutkia herkemmin, Nissinen sanoo tiedotteessa.