Savola patisti hajauttamaan sairaalaverkkoa kriisien varalle, Juusolla ei ole kukkaroa
Sairaalaverkon karsiminen nousi jälleen pintaan, kun eduskunta sai käsiteltäväkseen hallituksen esityksen terveydenhuollon henkilökunnan kriisivarautumisesta.
Keskustan Mikko Savola huomautti, että Ukrainan kokemusten pohjalta Suomen on varauduttava pahimpaan täysin piittaamattoman rajanaapurin vuoksi.
Savola piti ongelmallisena, että sairaalaverkostoa keskitetään maakunnissa hyvin raa’alla tavalla tuolla maakunnissa, kun samaan aikaan tarvetta olisi nimenomaan hajautetulle terveydenhuoltojärjestelmälle kriisin varalle.
– Tätä katson kyllä äärettömän huolestuneena, mikä tilanne tällä hetkellä on. Tilanne on nimittäin se, että meillä on aluesairaaloita, joita on joko laitettu kiinni tai niitä menee nyt kiinni, ja jollei näillä tiloilla, kiinteistöillä ole käyttöä tuolla maakunnissa, jollei niillä ole käyttöä tänä rauhanaikana ja tässä meidän perusterveydenhuollon järjestelmässä, niin niitä ruvetaan purkamaan, Savola huomautti.
Savolan mukaan kunnat eivät yksinkertaisesti pysty ylläpitämään sairaalakiinteistöjä. Resursseja ja ennen kaikkea käyttöä tarvittaisiin.
– Jos tämä kehitys jatkuu, niin meillä tulee olemaan hyvin supistettu terveydenhuoltoverkko ja meidän sairaalaverkosto seuraavan 5—10 vuoden sisällä, ja se ei muuten ole kriisinkestävyyden kannalta paras mahdollinen asia, Savola varoitti ja patisti ministeriä toimiin asiassa.
Sosiaali- ja Terveysministeri totesi Savolan tietävän, että rahoitus on toisen ministerin vastuualueella. Pulmana näyttää hänen mukaansa olevan, että se kohdistuu hieman eri tavalla eri alueisiin.
– Tästähän ministeri Ikonen on tiedottanut viime viikolla, että alijäämänkattamiskausia pidennetään, ja muiltakin osin rahoituslakia tarkastellaan. Varmasti tulemme tähän vielä palaamaan, ministeri arveli.
Juuso huomautti, ettei hallitus ole sulkenut yhtäkään sairaalaa.
– Kaikki ovat toiminnassa, ja ainoastaan tehdään työnjakoa sairaalaverkkoesitys ykkösen mukaan. Tavoitteena tietysti on, että sikäli mikäli kriisi jossakin tilanteessa eskaloituu, niin kaikki sairaalat ovat siinä kunnossa, että ne voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön, kunhan me saadaan sinne siirrettyä henkilöstöä.
Juuso piti selvänä, että esimerkit Ukrainasta ovat varoitussignaali Suomellekin.
–Me olemme nähneet, mitä siellä tapahtuu, ja voimme todeta, että valitettavasti nimenomaan sairaalat ovat se prioriteetti ja ensimmäisiä kohteita, mihin siellä isketään, ja kyllä me tähän Suomessa varaudumme kaikin tavoin, ja olemme varautumassa.
Savola jatkoi nostamalla omalta kotiseudultaan esimerkiksi Ähtärin entisen aluesairaalan, jolle hyvinvointialue ei näe käyttötarkoitusta.
– Ainoastaan pieni osa tuosta kiinteistöstä olisi sotepisteenä. Samaan aikaan hyvinvointialueen johdosta sanotaan, että tätä voitaisiin tarvita kenties kriisiajan valmiuteen liittyen. Kiinteistöyhtiötä ylläpitää kunta. Millä ihmeellä kunta rahoittaa tuommoisen kiinteistön sitä kriisiaikaa varten, jos ei sille osoiteta ihan selkeää käyttöä?
Savolan mukaan toimipisteitä supistetaan, kun hyvinvointialueille ei osoiteta riittäviä resursseja eikä rauhanajan käyttöä.
– Tämä on ongelma. Te sanoitte, että sitten voidaan osoittaa henkilöstöä näihin kiinteistöihin. Eivät ne kiinteistöt siellä pysy itsestään, jos ne eivät ole koko ajan järkevässä käytössä, ja tämä on se ongelma, hän kiteytti.