Orpon-Purran hallitus ja sote-asenne
Huhtikuun alue- ja kuntavaalien keskeisin puheenaihe on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksesta vastaavien hyvinvointialueiden talouden alijäämät. Ne ovat kahdelta ensimmäiseltä toimintavuodelta (2023–2024) yhteensä noin 3 miljardia euroa.
Hallitus kieltäytyy jatkamasta alijäämien kattamisaikaa
Lain mukaan alijäämät tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Siihen pystyy todellisuudessa vain muutama 22:sta (21 aluetta ja Helsinki). Hyvinvointialueet, alan asiantuntijat ja oppositiopuolueet ovat vaatineet kattamisvaatimuksen lykkäämistä parilla vuodella. Se ei aiheuttaisi edes mainittavia lisämenoja valtiolle.
Hallituksen asenne on ollut KYLMÄ EI. Päinvastoin hallitus on leikannut sote-rahoitusta ja ilmoittanut tekevänsä samoin myös vaalien jälkeen. Näin siitä huolimatta, että puolet hyvinvointialueista joutuu arvioiden mukaan irtisanomaan huomattavan joukon sairaanhoitajia, lähihoitajia ja muuta perustason henkilökuntaa. Se näkyy varmasti palvelujen heikkenemisenä.
Keskustan tavoitteena on ollut säilyttää terveyskeskus tai sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste jokaisessa kunnassa. Tätä tavoitetta ei ole valitettavasti pystytty pakkosäästöjen vuoksi täyttämään muutamaa aluetta lukuun ottamatta. Uudistuksen tavoitteenahan oli perusterveydenhuollon vahvistaminen. Todellisuudessa se on kuitenkin heikentynyt.
Hallituksen ja erityisesti sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) vastaus tähän on ollut, että alueethan ne itse päättävät, mihin ohjaavat voimavarat. Miksi ette ole ohjanneet lisää varoja perusterveydenhuoltoon? Asenne on farisealainen ja moraaliton.
”Trumppilaista kiristystä”
Alueet ovat joutuneet säästämään ja leikkaamaan liian nopean aikataulutuksen vuoksi lakkauttamalla toimipisteitä. Miksi alueiden päättäjät ovat sitten suostuneet näin nopeisiin leikkauksiin? Vastaus on yksinkertainen. Valtion harjoittaman ”TRUMPPILAISEN KIRISTYKSEN” vuoksi.
Se tapahtuu seuraavasti:
- Lain mukaan hyvinvointialue ei saa ottaa velkaa ilman valtiovarainministeriön lupaa.
- Ministeriö vaatii lainaluvan ehdoksi riittävän suuren ja uskottavan saneerausohjelman alueelta ennen lainaluvan myöntämistä.
- Jos saneerausohjelmaa ei esitetä, niin hyvinvointialueen keskeneräisetkin sairaaloiden/toimitilojen rakennus- ja korjaustyöt joudutaan keskeyttämään.
Käytännössä alueet pakotetaan saneeraamaan valtion määräysten mukaan. Siksi on irvokasta puhua itsehallinnosta.
Orpo ja Purra toimivat syyttäjäasenteella
Hallitus ilkkuu opposition korjausehdotuksille toteamalla, että itsehän olette lain laatineet ja vuoden 2023 talousarvioraamin laatineet. Näin on. Kukaan ei ole kuitenkaan koskaan väittänytkään, että laki tulee kerralla kuntoon. Päinvastoin.
Kaksi vuotta on kulunut eikä nykyinen hallitus ole tehnyt yhtään myönteistä korjausehdotusta. Kaikki muutosehdotukset ovat vain kiristäneet tilannetta. Jos helpotusta velvoitteisiin on annettu, niin siitä saatavat säästöt on peritty takaisin alueilta osin jopa ”korkojen” kanssa.
Mitä tulee vuoden 2023 talousraamiin, on syytä todeta, että se on valmisteltu jo vuoden 2021 puolella. Olen varma, etteivät Orpo ja Purra joukkoineen olleet Marinin hallitusta enempää tietoisia, miten korona vaikuttaa terveydenhuollon hoitovelkaan, ja että edessä ovat 5–7 prosentin inflaatiovuodet, ja että alan palkat – sinänsä ihan oikein – nousevat selvästi yleisiä palkankorotuksia enemmän.
Edellisen hallituksen ennusteet eivät ole menneet sen enempää pieleen kuin nykyhallituksen omat talous- ja työllisyysennusteet omalle kaudelleen.
Kokonaisuutena Orpon–Purran hallitus on osoittanut kyvyttömyytensä hoitaa sote-uudistusta asianmukaisesti. Johtajuutta ja asiantuntemusta on puuttunut lukuun ottamatta valtiovarainministeriön leikkausryhmää.