Presidentti kansakunnan yhdistäjänä
Maamme ulkopolitiikan johtopaikan haku on avautunut ja tammikuussa häämöttää vaalit. Presidentti on tullut useimmiten valituksi uudelleen, millä on saavutettu 12 vuoden yhtämittainen maltillisuuden ja yhteiskunnan vakauden ajanjakso, jota kansakunnan isä tai äiti on edustanut.
Keskustelu presidentin vaaleista on käynnistynyt verkkaisesti, lähinnä kysymykset presidentin valtaoikeuksista ovat ennakoineet vaalien lähestymistä. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat selkeästi kasvattaa nimenomaan presidentin ulkopoliittista valtaa pääministerivetoisen ulkopolitiikan kustannuksella.
Petteri Orpon hallitus aikoo hallitusohjelmansa mukaan selvittää presidentin valtaoikeuskysymyksiä. Ajatus on saattanut syntyä kokoomuslaisille Nato-prosessin myötä, jossa dosentti jos toinenkin on nostanut kritiikkiä siitä, miksi presidentti edustaa Suomea Naton huippukokouksissa.
Suomalaisten mielipiteet ovat tämän osalta kuitenkin selvät: presidentin halutaan jatkossakin johtavan ulkopolitiikkaa, yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Se tarkoittaisi, ettei Naton huippukokouksissa jatkossakaan istuisi pääministeri vaan Suomen pitkää ulkopoliittista linjaa edustamaan valittu presidentti.
Ulkopolitiikan hoitaminen on varmuudella kokopäivätyötä varsinkin nyt, kun Euroopan turvallisuuspoliittinen ympäristö on samankaltaisessa myllerryksessä kuin 30 vuotta sitten, nyt vain vastakkaiseen suuntaan.
Minkälaista presidenttiä Suomi nyt kaipaa?
Otsikoita kotimaassa ja maailmalla seuratessa huomaa yhteiskuntamme huolestuttavan kahtiajakautuneisuuden ja jopa ääriajattelun nousun vallan kabinetteihin. Kotimaan politiikassa on viime aikoina edetty kohusta toiseen, hallitusohjelma odottaa toteutustaan. Lääkkeeksi tarvitaan tasapainottavaa ja maltillista voimaa sekä kansanyhdistäjää.
Saamme olla ylpeitä siitä, että meillä keskustassa on tarjota tähän maailman aikaan paras ehdokas, Olli Rehn.
Olli on todella oppivuotensa käynyt, sillä presidentinkisassa on harvoin Ollin lailla tehtävään yhtä täydellisesti meritoitunutta henkilöä tarjolla. Häneltä löytyy vahva kokemus kansainvälisistä tehtävistä, kymmenen vuoden ajalta kylmähermoisena EU:n talouskomissaarina EU:n finanssikriisissä 2010–2014 ja sitä ennen laajentumisesta vastaavana komissaarina 2004–2009.
Lisäksi Rehn on ollut sekä europarlamentaarikkona että parlamentin varapuhemiehenä. Kansainvälisen uransa lisäksi hän on toiminut kansanedustajana sekä elinkeinoministerinä ja tietenkin nykyisessä tehtävässään Suomen pankin pääjohtajana.
Uskon reservin luutnantin kokevan läheiseksi myös presidentin tärkeän tehtävän puolustusvoimien ylipäällikkönä.
Kummallista kyllä, kisa valtakunnan ykköspaikasta on auki vielä näin puoli vuotta ennen vaaleja. Kahdella suurella puolueella ei ehdokasta ole vielä asetettu. Tässä onkin keskustalaisen presidentillisen iskun paikka!
Puolueen kannattajien ja aktiivien olisi jo päästävä yli aiempien strategisten valintojen ja hallitusratkaisujen märehtimisestä ja keskitettävä voimat yhdessä Suomelle parhaan presidenttiehdokkaan taakse.
Nyt katse eteenpäin; tuleva lauantai onkin Ollin päivä ja sitä on hyvä viettää laajasti ympäri Suomen tukemalla kansanliikkeen työtä kannattajakorttien keräystempauksissa.