Paljon puhetta, jäikö villoja?
Keskiviikkona katseet suunnattiin Strasbourgiin, kun Euroopan ykkösnainen, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti vuotuisen puheensa Euroopalle yhteisömme tilasta ja tulevaisuudesta. Puheelta olisi toivonut enemmän, sillä vision tai suurien linjavetojen sijaan kuulimme tarkan tilannekatsauksen ja raportoinnin viime vuoden toimista.
Koronan osalta Euroopan voi sanoa lopulta onnistuneen hyvin. Yhteisöllisyyden voima punnittiin ja palkittiin: rokotuksissa on edetty reilussa vuodessa merkittäviin tuloksiin, kun yli 70 prosenttia EU:n aikuisväestöstä on rokotettu. Eurooppa kantaa globaalia vastuutaan antaen 200 miljoonaa lisäannosta rokotteita köyhille maille.
Pandemian jäljiltä talouden kriisi syveni. EU:n on pian löydettävä yhteinen malli yhteiskuntien ja sisämarkkinoiden avaamiseen, sillä juuri ne ovat lopulta EU:n ydintä ja koossa pitävä liima. Komission puheenjohtaja haastoi suurvaltoja ehdottomalla eurooppalaista kieltoa pakkotyönä teetetyille tuotteille – osuva piikki Kiinan ja sen harjoittaman uiguurien hyväksikäytön suuntaan.
Vuoden 2022 komission puheenjohtaja julisti nuorten teemavuodeksi, mikä on EU:lle näytön paikka. Lupaus panostaa nuorten työllisyyteen luo toivoa erityisesti nuorille, joiden syrjäytymistä pandemia vain syvensi.
”We stand by the Afgan people!” jäi puheesta vahvana mieleen. Hirmuhallinnon alle jäämässä olevia ihmisiä, etenkin naisia ja lapsia, on suojeltava. Turvapaikkauudistuksen onnistuminen onkin EU:n seuraava koetinkivi, johon Afganistanin järkyttävä tilanne luo lisäpainetta. Nyt turvapaikkaa hakevien epätoivoista tilaa ovat käyttäneet hyväksi niin ulkovallat kuin ihmiskaupan toimijat.
EU:n roolia ilmastonmuutoksen torjunnan globaalina johtajana puheessa oli yllättävän vähän. Esimerkiksi historiallisen vaikuttavia aloitteita, kuten ilmailun biopolttoainevelvoitetta tai päästökaupan laajennuksia von der Leyen ei maininnut lainkaan.
Yhtälailla kuuman keskustelun ytimessä ollut metsäasia jäi puheessa käsittelemättä. Sanaakaan emme kuulleet ruokajärjestelmästä, ruokaturvasta tai maataloudesta, jotka ovat korona-Euroopassa turvanneet maanosamme huoltovarmuuden ja johon suurin siivu eli kolmasosa EU:n budjetista käytetään.
Puheensa von der Leyen päätti italialaiseen paraolympialais-kultamitalistiin, Bebe Vioniin. Hän edusti salissa erikoisvieraana eurooppalaista sinnikkyyttä ja inspiroitumisen lähdettä. Sisua tarvitaankin, sillä monella saralla konkreettinen lainsäädäntötyö on vasta aluillaan.