Vaalit käydään kasvun tunnelmissa
Tilastokeskus kertoi perjantaina, että Suomen kansantalous kasvoi toisella vuosineljänneksellä 0,4 prosenttia ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Luku alitti odotukset, mutta pudotusta selittää isojen vientikauppojen kirjautuminen vuoden ensimmäiselle neljännekselle.
Koko vuoden kasvu saattaa nousta tällä menolla jo lähemmäs kahta prosenttia.
Lukujen viesti on selvä. Kauan kaivattu talouden kasvu on viimein käynnistynyt.
Numeroilla on myös poliittisia heijastusvaikutuksia. On hyvin mahdollista, jopa todennäköistä, että ensi kevään eduskuntavaalit käydään toiveikkaissa tunnelmissa.
Kasvun myötä työttömyyskin alkaa todennäköisesti hellittää. Veikkaan, että ennen vaaleja julkaistavat viimeiset tilastot kertovat työllisyyden selvästä paranemisesta.
Hallitus ja oppositio tulkitsevat myönteisiä talouslukuja tietenkin eri tavoin.
Tähän asti hallitus on väittänyt, että huono talouskehitys on heikkojen kansainvälisten suhdanteiden, Ukrainan ja Iranin tai muiden ulkoisten tekijöiden syytä. Opposition mielestä hallitus on itse suurin syyllinen talousahdinkoon.
Osat ovat nyt vaihtumassa. Hallituspuolueet ottavat ansion hyvistä talousnumeroista. Oppositiossa ollaan taas sitä mieltä, että talous paranee kansainvälisten suhdanteiden paranemisen ansiosta.
Perussuomalaiset ovat panneet vaalivaihteen päälle.
Osat ovat ennenkin vaihtuneet näin riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat kulloinkin hallituksessa ja oppositiossa.
Se on kuitenkin varmaa, että talouden paraneminen suosii hallituspuolueita vaaleissa.
Kokoomuksessa toivotaan, että puolue voisi kuroa vaaleihin mennessä kiinni SDP:n kuuden, seitsemään prosentin etumatkan gallupeissa. Urakkaa kyllä vaikeuttaa huomattavasti pääministeripuolueen viime aikojen kompurointi muun muassa Garden- ja suposotkuissa.
Kokoomuksen ideapajat saavat tehdä paljon töitä karistaakseen puolueen mielikuvaan tarttuneen kaverikapitalismin leiman.
Perussuomalaiset ovat pyrkineet ottamaan kokoomuksen roolin vastuullisimpana talousosaajana. Yrittäjätkin luottavat jo enemmän Riikka Purraan kuin Petteri Orpoon.
Perussuomalaiset ovat muutenkin panneet vaalivaihteen päälle. Pääministeri Petteri Orpoa potkitaan nilkoille aina kun mahdollista. Se tehdään tietoisena siitä, että näin ei ainakaan paranneta mahdollisuuksia jatkaa yhteistyötä kokoomuksen kanssa vaalien jälkeen.
Historia kertoo, että vaaleja ei kuitenkaan voiteta menneillä saavutuksilla vaan lupauksilla paremmasta tulevaisuudesta.
Ensi keväänäkin ratkaisee se, ketkä osaavat piirtää toiveikkaimman mutta samalla realistisimman kuvan tulevaisuudesta. Kuka osaa kertoa, miten julkisen talouden 8-10 miljardin euron sopeutus voidaan tehdä ilman kohtuuttomia vaurioita.
Tuntematon sotilas lienee eniten siteerattu kirja poliittisissa puheissa. Sieltä löytyy sopiva repliikki keskustankin vaaliohjelman kirjoittajille: mennäänpäs mokoman suon yli että heilahtaa.