Kiivasta peliä velkaunionista
Edellisessä EU-johtajien huippukokouksessa väläyteltiin uutta elpymispakettia. Puheenvuoron piti Ranskan politiikan villikko, nykyisin presidentin painavaa virkaa hoitava Emmanuel Macron.
Tulitukea antoi Italian pääministeriksi päivän politiikan ulkopuolelta noussut, Super Marioksi ristitty entinen Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi, joka puolestaan liputti avoimesti yhteisten joukkovelkakirjojen eli eurobondien puolesta. Tällaisille avauksille on sanottava heti tiukasti ei: emme ole rakentamassa yhteistä velkaunionia nyt tai jatkossa.
Puheenvuorot kumpuavat EU-talouksien hitaammasta toipumisesta esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna. Lisäksi kyseiset herrat ovat ajaneet jo pitkään tahoillaan Euroopan unionin voimakkaampaa integraatiota sekä yhteistä vero- ja tulonsiirtounionia. Ajatus ei sinänsä ole uusi, sillä yhteisiä joukkovelkakirjoja väläyteltiin jo edellisen finanssikriisin ratkaisuksi 2008.
Eurooppalaisten käytäväpuheiden taustoilta on tihkunut tietoa, että Macron ja Draghin ovat etukäteen junailleet aloitetta yhteisiksi eurobondeiksi. Pariisi–Rooma-akselin vahva yhteys pistää tarkastelemaan unionin valtarakennetta ja tilaa laajemmin.
Euroopan selkeä ykkösjohtaja eli Saksan liittokansleri Angela Merkel on ollut tiukemman talouskurin puolustaja ja hillinnyt vauhdikasta velkaunionikeskustelua. Merkelin kauden lähestyessä loppuaan on Euroopan korkeimmille areenoille jäämässä pian iso valtatyhjiö.
Painetta kattilaan kasvattaa Macronin ensi kevään koetinkivi – Ranskan presidentinvaalit, keskellä neuvoston puheenjohtajuuskautta. Draghilla on puolestaan oma taistelunsa saada Italian talous kääntymään kohti parempaa.
Ulkoista painetta lisää päivä päivältä sytytysherkempi tilanne Ukrainan ja Venäjän rajalla. Samaan aikaan Turkin sisäinen poliittinen tilanne kiristyy ja pakolaiskysymyksen kohtalosta on edelleen jatko sopimatta EU:n kanssa. EU:n taloudellista kilpailukykyä on taas verrattava nopeasti elpyviin kilpailijoihin Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, joiden jalkoihin EU uhkaa pidemmällä tähtäimellä jäädä.
On varmaa, että esityksiä uusista elvytyspaketeista ja mahdollisista yhteisistä joukkovelkakirjoista tullaan vielä kuulemaan. Suomelta vaaditaan silloin kylmäpäisyyttä. Euroopalla on mahdollisuus vahvaan talouskasvuun määrätietoisilla kansallisilla toimilla jo nykyisen elpymispaketin tukemana. Velkaunionia siihen ei tarvita.
