Eurooppa odottaa Bidenilta paljon
”Neljän pitkän vuoden jälkeen Euroopalla on jälleen ystävä Valkoisessa talossa”, totesi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskiviikkona parlamentin täysistunnossa.
Valta vaihtui Yhdysvalloissa viimein, kun Joe Biden vannoi virkavalansa keskiviikkona. Bidenin uskotaan tuovan Yhdysvallat takaisin kansainvälisille foorumeille.
Jo hänen ensimmäinen työpäivänsä päättyi varsin kuvaavasti; tuore presidentti allekirjoitti päätökset Yhdysvaltojen liittämisestä takaisin sekä Pariisin ilmastosopimukseen että Maailman terveysjärjestöön.
Suomelle on hyvä, että monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö elpyy. Myös transatlanttisten suhteiden syventämiselle on nyt paikka.
Trumpin aikakaudella EU:n ja Yhdysvaltojen välejä ovat kiristäneet niin tullisodat kuin erimielisyydet Maailman kauppajärjestön kehittämisestä. Biden sovittelevana keskitien poliitikkona on varmasti Trumpia rakentavampi ja ratkaisuhakuisempi kumppani neuvottelupöydissä.
Yhteisiä intressejä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä lienee odotettavissa myös suhteessa Venäjään, nyt kun Aleksei Navalnyin tapaus on viilentänyt entisestään Venäjän suhteita kansainväliseen yhteisöön.
Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä riittää silti näkemyseroja jatkossakin. Yhdysvaltojen suhtautuminen Kiinaan on pitkään ollut kriittinen, eikä EU:n ja Kiinan uusi investointisopimus ole tuoreen presidentin mieleen.
Suunnanmuutosta Yhdysvaltain kovaan Kiina-politiikkaan tuskin on odotettavissa uudeltakaan hallinnolta, mutta Bidenin ennakoidaan painottavan vahvemmin ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiä.
Se, joutuuko EU valitsemaan kauppaväännöissä puolen Kiinan ja USA:n välillä on kysymys, jolla on merkitystä myös Suomelle ja suomalaisille vientiyrityksille. Euroopassa on herätty pohtimaan turvallisuuden riippuvuutta Yhdysvalloista ja sen itsenäisempää järjestämistä.
Myös Biden on vaatinut Euroopan NATO-maita nostamaan puolustusbudjettinsa sotilasliiton edellyttämään kahteen prosenttiin.
Presidentiltä odotetaan aktiivisempaa roolia myös arktisessa politiikassa. Edellytykset tiiviille yhteistyölle arktisen alueen ympäristö- ja talouskysymyksissä ovat nyt otolliset niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa.
Trumpin aikakausi toi luottamuspulan Euroopan ja Yhdysvaltojen välille, jonka korjaaminen vie aikaa. Capitol-kukkulan valtaus ja sen vahingot demokratialle, puoli miljoonaa koronakuolemaa ja pahasti velkaantunut talous ovat vaurioita, jotka pitävät Bidenin katsetta kotimaassa.
Toivoa sopii, että sillanrakentajalla riittää tarmoa elvyttää suhdetta Eurooppaan.