Hakkuurajoitusten sijaan vahvempaa kasvua ja biotaloutta 

Keskustelu suomalaisten metsien käytöstä kääntyi viime viikon Ilmastopaneelin ja Luontopaneelin raportin esittämänä jälleen hakkuiden vähentämiseen. Tarkastelu jäi jälleen kerran suomalaisen metsänomistajan toimien rajoittamiseen vaihtoehtoisten ratkaisujen esittämisen sijaan. 

Oleellisempi huomio raportissa onkin se, että nykyisellä hakkuutasolla metsät säilyvät yhä hiilinieluna, vaikka erilaista mielikuvaa on lähivuosina yritetty viljellä. Meidän tulisikin löytää rajoitustoimenpiteiden sijasta keinoja vahvistaa talousmetsien kasvua ja monimuotoisuutta.

Biotalous on jatkossa yhä tärkeämpi osa vihreän siirtymän sekä kilpailukyvyn vahvistamista Suomessa ja Euroopassa.

Uusiutuva metsä tulee korvaamaan entistä enemmän fossiilisia polttoaineita sekä teollisuuden raaka-aineita ja vahvistamaan kiertotaloutta. Jo nyt nähdään esimerkiksi uusia biopohjaisten lentopolttoaineiden investointeja eri puolille Suomea.

Viime vuosien aiempaa suuremmat hakkuumäärät ovat paljolti johtuneet sodan aiheuttamasta itärajan sulkeutumisesta ja energiavarastojen varmuustäydennyksistä.

Kun venäläistä puuta ei enää rajan takaa ole Suomeen virrannut, ovat energiayhtiöt ostaneet kotimaista polttoainetta tavanomaista enemmän sekä epävarmuuksien lisäännyttyä myös täydentäneet varastojaan.

Hakkuutaso maltillistuukin jo itsestään nyt kun varastot ovat jo täynnä ja energiapuun varantokasoja on pahan päivän varalta pitkin maaseutuamme. Puun hinta onkin ollut viime kuukaudet laskussa.

Euroopan unionin komissio on kääntänyt tällä kaudella suuntaansa aiemmasta ja ymmärtää paremmin myös biotalouden merkityksen osana vihreän siirtymän ratkaisua. Uusi EU:n biotalousstrategia on lähtökohdiltaan hyvä ja antaa suuntaa myös metsien käytölle.

Puu on raaka-aineena monipuolinen. Hiiltä pitkäaikaisesti sitovaa puurakentamista pitäisi edistää ja puupohjaisille tuotteille on luotava uusia markkinoita. Esimerkiksi tuotteille vaadittavien uusiutuvien raaka-aineiden osuutta säädeltäessä juuri suomalainen metsäteollisuus ja maakuntien elinvoima voivat hyötyä.

Meillä Suomessa onkin keskityttävä ensi sijassa jalostusasteen nostoon, talousmetsien kasvun vahvistamiseen ja vastuullisen sekä monimuotoisuutta tukevan metsänkasvatuksen edistämiseen.