Suomelle suotuisa talousympäristö vaatii vaikuttamista
Suomen talouden tunnusluvut ovat synkkiä. EU:n tarkkailuluokalle joutuminen, jäsenmaiden korkein työttömyys, yli 183 miljardin euron lukema velkakellossa ja heikentynyt kuluttajaluottamus eivät ole mairittelevia saavutuksia.
Talouden hidas käänne vaatii tuekseen vahvaa ja ennakoivaa edunvalvontaa.
EU-johtajat keskustelevat ensi viikolla unionin talouden haasteista ja ratkaisuista. Pöydällä ovat jo puolitoista vuotta vanhat Mario Draghin ja Enrico Lettan raportit EU:n kilpailukyvystä ja sisämarkkinoista.
Suosituksia raporteissa oli tuolloin paljon, mutta toimeenpano on jäänyt vielä hyvin vähäiseksi. Hidastelun taustalla ovat jäsenmaiden erimielisyydet sekä keinoista että rahoituksesta. Vaivaan on saatu diagnoosi, mutta parantavaa lääkettä ei haluta ottaa.
Vientivetoiselle Suomelle toimivat sisämarkkinat ja yhteiset pelisäännöt ovat elintärkeitä.
Kilpailu, jossa isot maat voivat käyttää rajattomasti julkista rahaa yritysten tukemiseen, ei ole Suomen etu. Samalla uusien kauppasopimusten syntyminen ja voimaantulo on meille ratkaisevaa. Kun Yhdysvaltojen talousyhteistyö horjuu ja tullit vaikeuttavat kauppaa, kumppaneita on löydettävä muualta.
EU:n kasvu laahaa noin 1,4 prosentissa, selvästi Yhdysvaltojen ja Kiinan 4–5 prosentin kasvua hitaampana.
Suomen kilpailuetu perustuu osaamiseen. Siksi EU-budjetin TKI-panostukset ovat meille erityisen tärkeitä. Aluekehitysrahoituksesta suunnattujen TKI-hankkeiden avulla osaamista on pystytty vahvistamaan koko maassa, erityisesti ammattikorkeakoulujen vetämänä.
On tärkeää varmistaa, että harvaan asuttujen alueiden tukitasot säilyvät ja että rahoitusta voidaan jatkossakin suunnata osaamisen kehittämiseen koko Suomessa.
Pandemian aikana luotu kiistelty EU:n elpymisväline vaimensi onnistuneesti talousiskua, mutta talouksien uudistamisessa ja kasvun vauhdittajana se jäi osin tavoitteistaan.
EU:n kasvu laahaa noin 1,4 prosentissa, selvästi Yhdysvaltojen ja Kiinan 4–5 prosentin kasvua hitaampana. Apua ei ole siitäkään, että jäsenmaille osoitetuista summista sekä tukea että lainoja, on arvioiden mukaan yhä yli 180 miljardia euroa jakamatta – lähinnä Italialle, Espanjalle ja Puolalle.
Unionin talouden uudistamisessa tarvitaan vaikuttavia toimia nopeammin: sääntelyn yksinkertaistamista, viennin vahvistamista ja investointien edellytysten parantamista.
Suomelle siitä on enimmäkseen hyötyä, mutta etujamme tulee valvoa erityisesti, kun tulevaa EU-budjettia sorvataan lopulliseen muotoonsa.