Keskustan on uudistuttava
Keskustan ”musta torstai” on herättänyt puolueaktiivien keskuudessa runsaasti pohdintaa puolueen tilasta ja tulevaisuudesta.
Ylen tuoreessa kyselyssä keskustalle mitattiin vain 10,3 prosentin kannatus. Nuorisokannatuslukemat matelevat vielä alemmalla tasolla.
Viime eduskuntavaaleissa keskustan silloista 13,8 prosentin kannatusta pidettiin massiivisena epäonnistumisena ja seurauksena kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa tehdystä liian oikeistolaiseksi koetusta politiikasta.
Nyt historiallisen matalan kannatuksen syytä on etsitty kriisien sävyttämän hallituskauden yhteistyötä vasemmistolaisten hallituskumppaneiden kanssa.
Kannatuksen suunnan kääntäminen vaatii keskustalta uudistumista, mutta mihin suuntaan?
Politiikan tutkimuksessa puolueiden tehtävä voidaan määritellä ensisijaisesti joko vallan tavoittelun tai ideologian kautta.
Vallan tavoittelua korostava puoluemääritelmä näkee puolueen tarkoituksena ennen kaikkea vaalipuolueena toimimisen. Puolueen tärkein tehtävä on kannatuksen kerääminen vaaleissa, jotta se voi edistää puolueessa toimivien ihmisten tavoitteita.
Vaalipuolue keskusta lähtisi hakemaan strategiaa kannatuksen nostamiseen tutkimalla suomalaisten poliittisia tarpeita ja etsimällä keskustan mentävää aukkoa sieltä, mihin poliittiset kilpailijat eivät ole vielä uskottavasti levittäytyneet. Näin taattaisiin puolueelle maksimaalinen valta.
On oltava valmis muuttamaan sitä, mitä keskusta tällä hetkellä on ja edustaa.
Toisissa puoluemääriltemissä korostuu ideologian merkitys.
Tässä ajattelussa puolueen tehtävä on ennen kaikkea edustaa tiettyjä ideologisia päämääriä tai yhteiskunnallisia ryhmittymiä. Vaalivoitto on vain väline näiden aatteellisten tavoitteiden edistämiseksi.
Ideologisesta näkökulmasta keskustan kannatusta tarkasteleva ihminen lähtisi hakemaan eväitä tilanteen korjaamiseen tekemällä yhteiskunnallisen analyysin Suomen tulevista haasteista, ja miettimällä, millaisilla yhteiskunnallisilla uudistuksilla puolue edistää tässä ajassa parhaiten keskusta-aatteen mukaisia tavoitteita.
Ajattelen, että keskustaa uudistettaessa on otettava lähtökohdaksi puolueen aatteellinen tehtävä, mutta myöskään tavoitetta vaaleissa menestymisestä ei sovi unohtaa.
Uudistustyöhön perustaksi tarvitaan rehellinen ja syvä yhteiskunnallinen analyysi, sillä Suomen etu vaatii ilmastonmuutoksen, ikääntymisen ja suurvaltapolitiikan keskellä päättäjiltä kauaskantoisia päätöksiä. Tämän mittaluokan haasteita ei ratkaista vaalipolitikoinnilla.
Samalla on rohjettava avautua ulospäin ja kuunneltava, mitä äänestäjät keskustalta toivovat ja millaiseen puoluetoimintaan he haluavat mukaan.
On oltava valmis muuttamaan sitä, mitä keskusta tällä hetkellä on ja edustaa.
Kestävää keskustalaista politiikkaa syntyy, kun päätöksiä tehtäessä rohjetaan pitää katse tulevien kannatusmittausten sijaan tulevissa sukupolvissa.