Kaupunkien lähiluonto vaatii suojelua
“Matokallio on metsä, jossa me kiivetään puissa. Me tehdään majoja ja retkeillään. Kun mun pikkusisko on isompi, mä vien sen Matokallion päälle ja me juodaan kuumaa kaakaota siellä. Ja mä näytän sille kaikki mun piilopaikat.”
Tällaisia terveisiä meille kaupunkipäättäjille lähetti 6-vuotias helsinkiläinen, joka oli huolissaan lähimetsänsä rakentamisesta. Myllypurossa sijaitsevalle Matokallion metsän ja kallioiden kohdalle on suunniteltu jääurheilukeskusta.
Nyt alueen asukkaat vetoavat päättäjiin, jotta hankkeen tonttivarausta ei enää jatkettaisi.
Kasvavassa Helsingissä vääntö lähiluonnon ja kaupungin muiden maankäytön tarpeiden välillä on jatkuvaa.
Pelkästään viimeisten kymmenen vuoden aikana Helsinkiin on muuttanut Mikkelin kokoisen kaupungin verran ihmisiä. Rakentamista ovat entisestään lisänneet Helsingin uuden yleiskaavan taustalla olevat ennusteet massiivisesta väestönkasvusta.
Valitettavan usein uutta rakentaessa on päädytty tuhoamaan tai nakertamaan kaupunkilaisille tärkeitä luonto- ja kulttuuriympäristöjä – olipa kyse Malmin lentokentästä, Keskuspuistosta tai Matokallion kaltaisista lähimetsistä.
Samalla kuitenkin ymmärrys kaupunkiluonnon merkityksestä ihmisten fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille on kasvanut. Kaupunkiluonto kutsuu lapsia ja aikuisia liikkumaan, rauhoittaa mieltä ja parantaa vastustuskykyä.
Tällä on kansanterveydellisestikin iso merkitys, asuuhan suomalaisista valtaosa jo kaupungeissa. Paitsi asukkaiden kannalta, kaupunkien viheralueet ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Kansallistakin merkitystä Helsingin kasvulla on.
Kaupunkiluonnon merkitysten kirjo avautuu hyvin saamissani Matokalliota puolustavissa yhteydenotoissa.
Myös syksyllä kansalaisliikkeen järjestämän vierailun yhteydessä sain kuulla useita tarinoita metsikön merkityksestä. Joku bongasi alueella lintuja. Toinen oli löytänyt lähimetsästä henkireiän koronasulkujen aikaan.
Helsingin kaavoituksella ja rakentamisella on osin hyvä pyrkimys. Helsinkiläisten perheiden painiskellessa korkeiden asumiskustannusten kanssa tarvitaan lisää kohtuuhintaisia koteja.
Kansallistakin merkitystä Helsingin kasvulla on. Suomen kilpailu kansainvälisistä sijoituksista ja osaajista vaatii vetovoimaisen urbaanin pääkaupungin monipuolisine palveluineen.
Kukapa näitä tavoitteita haluaisi vastustaa?
Keskustalainen ratkaisu Helsingin kasvupaineiden ja lähiluonnon yhteensovittamiseen on tasapainoinen aluekehitys Helsingissä ja koko Suomessa.
Kun koko Suomi kehittyy, väestö ei pakkaudu pelkästään kehäkolmosen sisäpuolelle. Rakennuspaineen pieneneminen puolestaan takaa sen, että Helsingissä voidaan tehdä oikeita valintoja ja säilyttää arvokas lähiluonto kaupungin nykyisille asukkaille ja tuleville sukupolville.
Matokallion tapauksessa jääurheilukeskukselle voidaan etsiä paikka, jossa se vahingoittaa lähiluontoa vähemmän.
Tällaisiakin Helsingistä onneksi löytyy.