Suomen Nordea muuttuu sivuliikkeeksi ja siirtyy Ruotsin valvonnan alle
Pankkikonserni Nordea panee toimeen suunnitelmansa muuttaa tytärpankit Suomessa, Tanskassa ja Norjassa ruotsalaisen emoyhtiön sivuliikkeiksi.
Päätös on määrä tehdä yhtiökokouksessa maaliskuussa, ja muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa.
Finanssivalvonta on alusta lähtien arvostellut Nordean aikeita, joista pankki kertoi viime kesänä.
Nordea ei sen jälkeen enää kuuluisi EU:n yhteiseen pankkivalvontaan, koska Ruotsi ei ole euroalueen jäsen.
Suomen ja Ruotsin talletus- ja sijoittajansuojassa on tiettyjä eroja. Suomessa on esimerkiksi asuntovaihtoon liittyen kuuden kuukauden suoja asuntokaupasta saaduille varoille, mutta Ruotsissa ei.
– Sivuliikerakenteessa talletusasiakkaiden talletussuoja määräytyy Ruotsin lain mukaan. Talletussuojasta vastaa Ruotsin valtiokonttori, eli Riksgälden, sanoo Fivan apulaisjohtaja Marja Nykänen.
Fivan kannalta Nordean siirto olisi askel taaksepäin euroalueen yhteisestä pankkivalvonnasta.
– Pankkiunionin perusperiaate on, että merkittävien monikansallisten pankkien valvonnan ei pitäisi olla riippuvaista yhdestä kansallisesta valvojasta, Nykänen sanoi.
Lisäksi se muuttaa kilpailuasetelmia. Nordealla on Suomessa vähittäispankkitoiminnassa noin 30 prosentin markkinaosuus.
Kun Suomen Nordeasta tulee sivuliike, siirtyy iso siivu Suomen pankkitoiminnan valvonnasta Ruotsiin.
– Näin ison toimijan valvominen Ruotsista käsin on haaste, Nykänen sanoi.
Sivuliikkeeksi muuttuminen merkitsee myös, että entisten tytärpankkien pääomat siirretään Ruotsiin.
Nordean asiakkaiden reaktioista ei ole vielä tietoa, mutta Finanssivalvonnan tehtävä on valvoa, että asiakkaat saavat Nordealta riittävät tiedot mahdollisesta muutoksesta ja sen vaikutuksista.
Konsernijohtaja Casper von Koskullin mukaan uusi rakenne luo edellytykset Nordealle toimia aidosti yhtenä pankkina, yksinkertaistaa hallintoa ja parantaa kilpailukykyä.
– Uskomme, että sivuliikerakenteen edut ovat pitkällä aikavälillä suuremmat kuin muutoksen kustannukset, von Koskull sanoi.
Nordea laskee, että sille voi syntyä kustannuksia Ruotsin vakaus- ja kriisirahaston kerryttämisestä 4–5 seuraavan vuoden aikana.