Uudet päättäjät puikkoihin 

Näinä päivinä kuntien ja alueiden ”vanhat” päättäjät lopettelevat työtään. Osa heistä jää haikein tai helpottunein mielin pois antaen tietä uusille päättäjille. Itsekin kuulun tähän joukkoon: yhteensä 28 vuotta valtuusto- ja lautakuntatyössä Joensuussa päättyy osaltani tällä viikolla.

Osa valtuutetuista jättää paikkansa, kun äänet eivät riittäneet huhtikuun vaaleissa valintaan. Aiemmin valtuutettuna olleelle valitsematta jääminen usein kirpaisee. Kansanvallan luonteeseen kuitenkin kuuluu, että äänestäjä päättää ja siihen on jokaisen tyytyminen.

Näinä viikkoina kunnissa ja alueilla on jaettu ja jaetaan valtaa. Arvelen, että luottamushenkilöpaikkojen jaosta tulee enemmän pettymyksiä kuin itse vaalituloksesta.

Korkeimmille paikoille eli hallitusten, valtuustojen ja lautakuntien johtopaikoille on yleisesti paljon hinkua. On järkevää, että puolueilla on yleisohjeistuksia siitä, mitä periaatteita ja näkökohtia luottamustehtävien jaossa tulee painottaa. Lopulliset päätökset valinnoista tehdään kuitenkin aina kunta- ja maakuntatasolla.

Joskus luottamustehtävien jako aiheuttaa isoa riitaa ja katkeruutta oman puolueen sisällä. Tämä on inhimillisesti ottaen ymmärrettävää. On kuitenkin aina katsottava eteenpäin ja löydettävä itsestään se rakentavampi ja sivistyneempi puoli. Ovien paiskomisella ja lopullisilla sulkemisilla harvoin edistää omaa asiaansa.

Toivon, että puolueet ovat uskaltaneet jaoissa jakaa valtaa myös nuorille ja uusille päättäjille.

Vaalituloksen perusteella tiedetään valtuustojen sukupuoli- ja ikäjakaumat. Esimerkiksi aluevaltuustoihin valittiin 57,4 prosenttia naisia, kun kunnanvaltuustoissa naisten osuus on 44,9 prosenttia. Kuntapäättäjien keski-ikä on 51,3 vuotta. Alle 30-vuotiaita valittiin vain viisi prosenttia ja vähintään 70-vuotiaita 8,7 prosenttia. Kuntakohtaisesti ja alueittain ikä- ja sukupuolijakaumat vaihtelevat paljon.  

Vielä ei ole saatavilla valtakunnallisia tai puoluekohtaisia yhteenvetoja kuntien ja maakuntien luottamushenkilöiden paikkajaoista. Se on kiinnostavaa. Toivon, että puolueet ovat uskaltaneet jaoissa jakaa valtaa myös nuorille ja uusille päättäjille. Luottamustehtävät eivät ole rakettitiedettä. Tehtävissä pärjää normaali järjellä, asioihin perehtymisellä ja ihmissuhdetaidoilla.

Me yhteiskunnallisesti aktiiviset ihmiset kannamme huolta omien kuntiemme ja alueidemme tulevaisuudesta. Kaikkien toiveena ovat uudet veronmaksajat, lapsiperheet ja menestyvät yritykset. Pohdin usein, että onko esimerkiksi minulla riittävän hyvä käsitys siitä, millaista elämää ja työtä nuoremmat sukupolvet, vaikka 18-40-vuotiaat, haluavat.

Vienosti toivon, että kesäkuun alussa aloittavat päättäjät uskaltavat tarttua härkää sarvista ja selvittää kuntastrategioita tehdessään alueensa nuorempien ikäluokkien näkemyksiä ja tulevaisuuden odotuksia. Nuoret ja elinvoima kuuluvat yhteen.