Päästöjä vähennetään tulevaisuuden vuoksi
Viime viikolla meillä keskusteltiin vilkkaasti liikenteen päästöjen vähentämisestä. Kimmokkeena tähän oli liikenne- ja viestintäministeriön ilmastopolitiikan työryhmän julkaisema raportti siitä, miten Suomen liikenne voidaan muuttaa hiilettömäksi vuoteen 2045 mennessä.
Raportin yli sataan sivuun mahtuu yhteensä 28 ehdotusta toimenpiteiksi. Toivon, että mahdollisimmat monet lukevat raportin.
Ministeriöön on tullut kysymyksiä siitä, miksi juuri liikenteen päästöihin pitää puuttua, miksi ei vähennetä teollisuuden päästöjä.
Jotta saamme ihmisen aiheuttaman lämpenemisen pysähtymään, meidän tulee vähentää päästöjä sekä niin kutsutulla päästökauppasektorilla että taakanjakosektorilla. Päästökauppasektoriin kuuluvat energiantuotanto ja teollisuuslaitosten päästöt. Liikenteen päästöjä puolestaan karsitaan taakanjakosektorin velvoitteiden mukaisesti.
Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Toimivat liikenneyhteydet ovat sujuvan arjen ja kilpailukykyisen elinkeinoelämän edellytys. Tavoitteena ei ole rajoittaa liikkumista vaan ohjata sitä kestävämpiin kulkumuotoihin ja käyttövoimiin.
Koska liikenne ja liikkuminen ovat erilaista maaseudulla ja kaupungeissa, myös keinot liikenteen päästöjen vähentämiseen voivat olla erilaisia.
”Sähköautoista tulee valtavirtaa ja pyörällä kuljetaan yhä useammin lyhyet matkat” on visio, joka toteutuu nopeammin kaupungeissa kuin maaseudulla. Välimatkat ovat pitkiä ja julkinen sähköautojen latausverkko maaseudulla vielä kehittymätön.
Kaasuautot ja niiden tankkaaminen kotimaisella biokaasulla puolestaan voisi olla maaseudulla toimivampi vaihtoehto. Paikallisen biokaasutuotannon kehittäminen ja käyttö liikenteessä voisi tuoda alueella työtä ja toimeentuloa. Toki myös kaasuautojen tankkausinfra vaatii vielä kehittämistä, mutta toimintasäteet ovat näissä autoissa hyvät.
Myös perinteinen dieselauto voisi olla maaseudulla hyvä ratkaisu, jos polttoaineena olisi uusiutuva diesel. Jo nyt markkinoilla on sataprosenttisesti uusiutuvaa dieselpolttoainetta, joka sopii periaatteessa kaikkiin dieselautoihin.
Uusiutuvan dieselin osalta on huomioitava tämän polttoaineen raaka-aineiden rajallisuus. Kun uusiutuvan dieselin tuotantoa ei voi kasvattaa rajattomasti, on mahdollista, että uusiutuva diesel täytyy tulevaisuudessa säästää niiden liikennemuotojen käyttöön, joita ei pitemmälläkään aikavälillä ole mahdollista kovin helposti sähköistää. Tällaisia ovat esimerkiksi raskas liikenne ja lentoliikenne.
Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole, mutta kaikki nämä ovat aiheita, josta meidän on hyvä keskustella tulevaisuuden vuoksi jo nyt. Lokakuussa julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportti kuvaili riskejä, jotka toteutuvat, jos maapallon lämpötila nousee yli 1,5 astetta esiteollisesta ajasta.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintä on tullut yhä vahvemmin koko hallituksen ja näin myös liikenne- ja viestintäministeriön työhön. Ja hyvä niin.
Ajatuksemme tulevasta vaikuttavat siihen, millainen on lapsiemme ja lastenlapsiemme tuleva arki.