Olisiko pajusta Pohjolan bambuksi, kysyy Luonnonvarakeskus

Voisiko pajusta kehkeytyä niin käyttökelpoinen, että sitä saattaisi luonnehtia Pohjolan bambuksi? Muun muassa tätä Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt kartoittamalla viljeltävän pajun potentiaalia biokiertotaloudessa.

Monipuolinen paju on yksi nopeakasvuisimmista Suomessa viljeltävistä puulajeista. Tällä puulla on huokoinen rakenne, ja se sisältää Luken mukaan monia erilaisia yhdisteitä ja vahvoja kuitukimppuja.

–  Pajun raaka-aineiden ominaisuuksista paljastuu jatkuvasti uutta, ja sillä on mahdollisuudet bambun kaltaiseksi monikäyttöraaka-aineeksi. Tämä vaatii kuitenkin kehitystyötä ja innovaatioloikkia koko arvoketjulta, sanoo tutkimuspäällikkö Tuula Jyske Luken tiedotteessa.

Selvityksissä on ilmennyt, että pajua voidaan hyödyntää muun muassa biohiilen ja biopohjaisten kasvinsuojeluaineiden raaka-aineina sekä biokomposiitteina. Komposiitti on yhdistelmä kahta tai useampaa materiaalia, kuten puuta ja muovia.

Pajun kuoressa esiintyvillä uuteaineilla on Luken mukaan monia sovellusmahdollisuuksia esimerkiksi lääke-, kosmetiikka-, puhdistusaine- sekä elintarviketeollisuudessa.

–  Löysimme Luken ja Jyväskylän yliopiston yhteistutkimuksessa pajusta antimikrobisia toiminnallisuuksia. Eristämämme pajutuotteet olivat tehokkaita esimerkiksi erilaisia vaipattomia ja vaipallisia viruksia vastaan. Pajutuotteet saivat virukset menettämään infektoimiskykynsä, Jyske lisää.

Paraikaa on selvityksessä, miten pajusta tehtyjä löydöksiä voitaisiin hyödyntää, kun pyritään kehittämään viruksia tuhoavia tai niiden lisääntymistä estäviä biopohjaisia ratkaisuja kuluttajatuotteisiin. Tällaisia tuotteita voivat olla muun muassa pinnoitteet, suusuojaimet ja pakkaukset.

Luken asiantuntija-arvioiden mukaan biojalostamotasoisen pajun käytön kannattavuus vaatisi biomassan kokonaisvaltaista hyödyntämistä. Tätä kutsutaan kaskadikäytöksi. Silloin tavoitteena on, että pääkomponenttien lisäksi hyödynnettäisiin kaikki arvokkaat tehoaineet ja massan ainesten sivuvirrat.

–  Jotta biojalostamon toiminta olisi mahdollista, tarvittaisiin suurempia ja keskitetympiä viljelmiä kuin nykyiset viljelypinta-alat ovat. Kehitettävä olisi myös koko korjuu- ja toimitusketjua, Jyske sanoo.

Hänen mukaansa tarvetta olisi niin ikään viljelyn tukemiselle ja uusien pajusta syntyvien tuotteiden kaupallistamiselle.

Lisää tietoa tarvitaan Luken mukaan pajuraaka-aineen erityisominaisuuksista ja pajuviljelmien ympäristövaikutuksista. Tutkimusta on syytä jatkaa lisäksi pajun soveltuvuudesta kosteikkokasviksi suopeltojen ja turvesoiden haitallisten ilmastovaikutusten vähentämisessä. Avainkysymyksiin lukeutuu myös se, miten paju soveltuu ravinteiden kierrätykseen ja ekologiseen viljelyyn.