Keskustan Kemppi jätti kirjallisen kysymyksen kahden kodin lasten arjen helpottamiseksi

Lapsen vuoroasumisen yleistymisestä huolimatta lapsella voi olla vain yksi virallinen asuinpaikka, keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi harmittelee.

– Lapsen asumisjärjestely vaikuttaa sekä lapsen että vanhemman oikeuteen saada sosiaaliturvaa, muita etuuksia ja palveluja. Konkreettisena ongelmana esille on noussut kysymys koulukyydeistä, sillä kunnan järjestämää lapsen koulukuljetusta ei ole vieläkään mahdollista saada useammasta kuin yhdestä kodista.

Kemppi on johtanut työryhmää, joka selvitti lapsiperheköyhyyden eri ilmenemismuotoja. Kempin työryhmä jätti raporttinsa syyskuun puolivälissä valtiovarainministeri Annika Saarikolle (kesk.). Tuolloinkin Kemppi nosti esille vahvasti kahden kodin arjen kysymyksiä muun muassa Suomenmaan haastattelussa.

Hallitusohjelmakirjaukseen ”Tuetaan tasa-arvoista vuorovanhemmuutta. Mahdollistetaan lapselle kaksi tasavertaista osoitetta” viitaten Kemppi kysyy hallitukselta, mihin toimiin se ryhtyy, jotta kahden kodin lapsille turvataan jatkossa oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen molemmista kotiosoitteista, jos muut kriteerit täyttyvät.

Kemppi ehdottaa yhdessä 20 muun kansanedustajan kanssa, että hallitus valmistelisi lakimuutoksen, joka mahdollistaisi vuoroasuvalle lapselle kaksi tasavertaista osoitetta. 

– Kahden kodin lasten riski taloudelliseen ahdinkoon nousi esiin vastikään julkaisemassani selvityksessä Lapsiperheköyhyyden poistamiseksi. Tällaisia perheitä ovat muun muassa eroperheiden lapset. Asia on korjattava taloudellisista, mutta myös inhimillisistä syistä johtuen. Tällä hetkellä vuoroasuvia lapsia ja heidän vanhempiaan ei kohdella yhdenvertaisesti yhdessä osoitteessa asuvien perheiden kanssa. Tilanteeseen tulee puuttua, jotta lapsen oikeudet voidaan turvata, Kemppi kertoo.   

Kahdessa kodissa asuvia lapsia on Suomessa noin 110 000, ja näistä lapsista noin 40 000 asuu tasapuolisesti kummassakin kodissa. 

– Pienituloisissa perheissä vuoroasumisen esteeksi voi muodostus esimerkiksi se, ettei vanhemmilla ole mahdollisuutta asua lähellä toisiaan tai hankkia riittävän isoa asuntoa. Tällä hetkellä toisen vanhemman luona kirjoilla olevia lapsia ei oteta etävanhemman kohdalla huomioon asumistukea määriteltäessä, vaikka lapset asuisivat ainakin toisinaan myös hänen luonaan, keskustaedustaja huomauttaa.

Sekä lähivanhemmat että etävanhemmat ovat nostaneet keskeiseksi lapsen asumiseen liittyväksi ongelmaksi sen, että kunnan järjestämää koulukuljetusta ei ole mahdollista saada lapsen toisesta kodista.   

– Koulukyydit ovat konkreettinen epäkohta vuoroasuvien lasten osalta. Yhden virallisen osoitteen vaatimus rajaa oikeuden koulukyytiin vain lapsen vakituisesta osoitteesta, vaikka kilometrien puolesta lapsi voisi olla oikeutettu siihen myös toisen vanhemman osoitteesta, Kemppi toteaa.

– Nykyinen käytänne lisää perheen kustannuksia ja vaarantaa lapsen oikeuden saada koulukyyti velvoittavaan opetukseen. Lisäksi käytäntö ajaa helposti tilanteeseen, jossa perheet ajautuvat valitsemaan lapsen lähivanhemman lapsen edun sijaan muilla perusteilla. Tämä ei ole lapsen eikä perheiden etu. Siksi maksuton koulukuljetus tulisi jatkossa tarjota kahden kodin vuoroasuvalle lapselle myös etävanhemman kodista, Kemppi päättää.