Lapsiperheköyhyys Suomessa "yllättävää" – selvitystyön vetäjä Hilkka Kemppi korostaa ennaltaehkäisyä, kohtaamista ja puheeksiottoa, esityksessä "Neuvola 2.0"
Kansanedustaja Hilkka Kemppi yllättyi vetäessään selvitystyötä lapsiperheköyhyydestä.
– Asiaa on pitkään jo selvitetty, kokemusta on paljon ja esimerkiksi moni järjestö toimii lapsiperheköyhyyden parissa. Silti tarve ilmiön käsittelylle kokonaisuutena on suurempi kuin uskoisi.
Valtiovarainministeri Annika Saarikolle (kesk.) tänään perjantaina luovutetussa selvityksessä on koko joukko havaintoja ongelman tasosta.
Kemppi nostaa esille neljä suurinta havaintoa.
– Periytyvä köyhyys, matalan koulutustason aiheuttama köyhyys, köyhyys töissäkäynnistä huolimatta sekä köyhyys puutteellisten taloustaitojen perusteella ovat oleellisimmat ongelmat, Kemppi kertoo Suomenmaalle.
– Meidät on luokiteltu maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta samalla perusturvan varasta pois pääseminen on hidastunut ja köyhyys lapsiperheiden kohdalla on entistä syvempää.
Suurin huomio lapsiperheköyhyyden ratkaisemisessa on oltava periytyvässä köyhyydessä ja ennaltaehkäisevissä toimissa, Kemppi kiteyttää.
Jotta kymmenen prosentin tasolle vakiintunut lapsiperheköyhyys saadaan nujerrettua, tarvitaan hänen mukaansa monipuolista keinopalettia.
Kemppi mainitsee myös eroperheiden tilanteeseen puuttumisen, lastensuojeluasiakkuuksien ja maahanmuuttajaperheiden erityistilanteet sekä esimerkiksi neuvola- ja perhekeskustoiminnan kehittämisen. Koulupudokkuuteen tulee puuttua, vanhemmuuden tukea lisätä ja työmarkkinoita on kehitettävä.
Monesti kyse on paitsi resursseista, myös toimintakulttuurin muutoksista.
– Iso kuva on, että ongelmiin puututaan liian myöhään. Pitäisi ennakoida tilanteet, sillä esimerkiksi sosiaaliturvalla puututaan ongelmiin vasta, kun toimeentuloasiakkaaksi on jo joutunut.
Myös taloustaitojen parantamisella voidaan Kempin mukaan vaikuttaa siihen, että toimeentulo-ongelmat saadaan vähenemään.
Erityisen vaikeita toimeentulo-ongelmat ovat monelle yhden vanhemman perheelle. Näissä kaikki riippuu yhden aikuisen tuloista.
– Jo 23 prosenttia lapsista elää yhden vanhemman perheissä. Tämä osuus on kasvanut suureksi aivan hiipimällä, Kemppi toteaa.
Kansanedustaja nostaa selvityksestä esille useamman konkreettisen uudistusesityksen yhden huoltajan perheiden ja vuorovanhemmuuden tueksi.
– Vuoroasujien kustannukset ovat suurempia, kun tarvitaan välineet, laitteet ja sängyt kahteen osoitteeseen. Etävanhemman asumistuen parannus, koulukuljetuksen tuen saaminen molemmista osoitteista sekä lapsilisän jakaminen molempien vanhempien kesken ovat eräitä esityksiä tilanteen parantamiseksi.
Myös perustulo auttaisi Kempin mukaan lapsiperheköyhyydessä.
– Katsoimme Sipilän hallituskauden perustulokokeilun pohjalta, että perustulo loi perheille kannusteita nousta vaikeista tilanteista ylös.
Muut sosiaaliturvan muodot vaativat Kempin mukaan vahvistamista nekin. Kotihoidontuen reaaliarvo on laskenut, kuten perheiden koko ostovoimakin.
– Koko etuusjärjestelmän kehittämiselle on suurta tarvetta.

Selvityksessä esitetään vahvasti neuvolatoiminnan kehittämistä. Tämän rinnalla tulisi kehittää myös perhekeskuksia.
– Neuvolat tavoittavat erittäin hyvin. Käytännössä kaikki neuvolapalveluihin oikeutetut käyttävät palveluita. Perhekeskusten toiminta on myös hyvää ja kattaa paljon, mutta niitä ei vielä ole kaikissa kunnissa. Neuvolapalveluiden laajentamisella voidaan saada tuloksia nopeammin, Kemppi kertoo.
– Neuvola 2.0 olisi malli, joka toisi nykyiseen toimintaan mukaan keskustelua esimerkiksi taloudesta niin, että molemmat vanhemmat olisivat paremmin mukana keskusteluissa. Ettei toinen vanhempi olisi vain kuunteluoppilaana, vaan kohtaamiset toimisivat ja niille olisi aikaa.
Kohtaamisissa tarvitaan Kempin mielestä toimintakulttuurin muutosta. Selvityksessä nostetaankin parrasvaloihin niin sanottu puheeksiottokulttuuri.
– Ongelmia on vaikea tunnistaa, jos niistä ei puhu. Päihde-, mielenterveys-, rahapeli- ja lähisuhdeväkivallan ongelmat tulee voida ottaa puheeksi käynneillä. Riittävän resursoinnin lisäksi etsitään uusia tehtäviä, joiden perusteella pystyy myös puuttumaan ongelmiin paremmin.
Suureksi ongelmaksi noussut synnytyksenjälkeinen masennus on eräs ongelma, johon puheeksiotto neuvolassa voisi auttaa.
– Tämäkin tulee tunnistaa riittävän ajoissa. Vertaistukea tai sosiaalialan ammattiapua on voitava saada. Riittävän unensaannin voi turvata esimerkiksi lastenhoitoavun muodossa, Kemppi kertoo.
Koronan vaikutuksia ei vielä voi täysin arvioida, mutta signaalit kertovat jo, että koronalla on ollut merkittävä vaikutus lapsiperheköyhyyteen.
– Selvityksen mukaan köyhyyden tilanteet voivat tulla todella yllättäen. Yrittäjäperheiden nopeat toimeentulohaasteet yleistyivät juuri koronan myötä. Töissä jaksamisen ongelmat ovat myös asia, joka voi tuoda nopeita ongelmia, Kemppi sanoo.
– Jos puskuria ei ole tai se kuluu nopeasti, köyhyys voi iskeä yllättäen. Vaikka köyhyyden periytyminen on ilmiönä suuri, ovat ennakoimattomatkin tilanteet merkittävä osa ongelmaa.