Veikkauksen pelikoneisiin korkeat tappiorajat syyskuun alusta – tutkija: "Tuntuu siltä, että automaateista halutaan viimeiseen asti puristaa rahat ulos"

Veikkaus

Veikkauksen fyysisiin peliautomaatteihin tulee ensi kuun alusta alkaen tappiorajat. Enimmäistappiorajana on vuorokaudessa 500 euroa ja kuukaudessa 2  000 euroa. Rajan voi myös asettaa itselleen matalammaksi.

–  Tappiorajat on asetettu sisäministeriön asetuksella. Asiakkaat itse asettavat niitä maltillisesti, eli noin puolet käyttää alle 100 euron rajaa, kertoo Veikkauksen vastuullisuusjohtaja Susanna Saikkonen.

Veikkauksen verkkopeleissä vastaavia tappiorajoja on ollut jo aiemmin. Tammikuussa Veikkauksen hajasijoitettuja fyysisiä pelikoneita ei ole voinut pelata ilman tunnistautumista. Pelisaleihin tunnistautumispakko tuli voimaan heinäkuussa.

Fyysisten automaattien pelaamisen voi estää itseltään myös kokonaan, minkä on tehnytkin jo yli 10  000 ihmistä.

Pelihaittoihin perehtyneen Helsingin yliopiston tutkijatohtorin Virve Marionneaun mielestä on toki hyvä, että Veikkaus pyrkii vastuullisempaan pelitarjontaan ja ihmisille tarjotaan enemmän mahdollisuuksia rajoittaa omaa pelaamistaan.

–  En kuitenkaan sanoisi, että tämä on mikään merkittävä vastuullisuusuudistus ja tällainen olisi pitänyt tapahtua jo kymmenen vuotta sitten, Marionneau kertoo.

Veikkauksen mukaan tappiorajojen arvioidaan leikkaavan erityisesti ongelmapelaamista.

Tulevat tappiorajat ovat Marionneaun mukaan niin korkeat, etteivät ne ehkäise pelihaittoja aivan ääritapauksia lukuun ottamatta.

Suomea verrataan usein Norjaan, jossa on vastaavankaltainen rahapelien monopolijärjestelmä. Norjassa vastaavat tappiorajat ovat huomattavasti alempana.

–  Jos Suomessa mentäisiin samaan tahtiin Norjan monopolin kanssa, rajat olisivat olleet 50 euroa päivä ja kaksisataa kuussa, eli nollat pois noista lukemista, kertoo rahapelaamista tutkinut yliopistotutkija ja dosentti Janne Nikkinen Helsingin yliopistosta.

Rahapeliautomaattien haitat ovat olleet tiedossa vuosikymmeniä, ja muissa pohjoismaissa niitä on rajoitettu huomattavasti Suomea enemmän.

Sekä Nikkinen että Marionneau näkevät, että jos pelaamisen haittoja olisi haluttu vähentää merkittävällä tavalla, kaikki hajasijoitetut automaatit poistettaisiin julkisista tiloista.

–  Suomen tyyli tuntuu siltä, että näistä automaateista halutaan viimeiseen asti puristaa rahat ulos, kertoo Nikkinen.

Vuosina 2020–2023 tehtävien Veikkauksen vastuullisuustoimien arvioidaan vähentävän valtiolle vuositasolla tuloutettavaa rahamäärää noin 300 miljoonalla eurolla vuoden 2019 tasosta, jolloin valtio sai Veikkaukselta 1,21 miljardia euroa.

Arpajaislain uudistustyö on parhaillaan kesken. Marionneaun mukaan uudessa arpajaislaissa ei olla luopumassa hajasijoitusjärjestelmästä.

–  Se on sinänsä harmi, koska monet pelihaitta-asiantuntijat olivat sitä sinne ehdottaneet, Marionneau kertoo.

Veikkaus pyrkii jatkossa toteuttamaan riskipelaamisen tunnistamista, jos tuleva arpajaislaki sen mahdollistaa. Tämä tarkoittaisi algoritmeihin perustuvaa riskipelaajaprofiileiden tunnistamista ja yhteydenottoa heihin.

Marionneaun mukaan monissa maissa on vastaavankaltaisia järjestelmiä jo käytössä. Hänen mielestään olisi ehdottomasti hyvä, jos pelaajadataa pystyttäisiin käyttämään juuri riskikäyttäytymisen tunnistamiseen.