EU-maat ryhmittyvät kiivaaseen taloustaistoon – Itävalta kokoaa leiriä "uhkapelurien" vastapainoksi
Itävallan valtiovarainministeri Gernot Blümelin mukaan EU-jäsenmaiden yhteisten taloussääntöjen höllentäminen olisi ”hyvin riskialtista uhkapeliä”.
Blümel sanoo Politicon haastattelussa, että sääntöjen keventämistä vaativat tahot ovat sellaisen harhaluulon vallassa, ettei tulevaisuudessa häämötä uusia taloudellisesti vaikeita aikoja.
Blümel kertoo etsivänsä liittolaisia syksyn tiukiksi ennakoituihin talousneuvotteluihin.
Hän on huolestunut etenkin Ranskan, Italian ja Espanjan toiveista rukata uusiksi EU:n kasvu- ja vakaussopimuksia.
Tulevat neuvottelut liittyvät keskeisesti siihen, miten EU-maat elpyvät taloudellisesti koronakriisin jälkeen. Lisäksi EU tavoittelee samanaikaisesti mittavia päästöleikkauksia.
Kasvu- ja vakaussopimukset hyllytettiin viime vuonna, jotta jäsenvaltiot pystyisivät paremmin torjumaan koronapandemiaa. Sopimusten on määrä palata voimaan vuonna 2023.
Viime aikoina moni vanhojen sopimusten kriitikko on korostanut, ettei jäsenvaltioilla tulisi olla entisenlaista painetta kamppailla velkaantumista vastaan. Lisäksi on esitetty, että julkisen sektorin investoinnit ilmastotoimiin pitäisi vapauttaa tiukasta taloudellisesta ohjauksesta.
Esimerkiksi Irlannin keskuspankin johtaja, Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen Gabriel Makhlouf totesi taannoin, että ”pakkomielteinen” suhtautuminen velkaantumiseen peittää alleen talouspolitiikan suuren kuvan, jonka tavoitteena tulisi olla hyvinvoinnin luominen.
Myös Euroopan komission talouskomissaari Paolo Gentiloni on pitänyt kasvu- ja vakaussopimuksia haitallisina.
Blümelin toiveet näyttävät saavan vastakaikua ainakin Suomesta.
Blümel ei näille puheille lämpene. Hän huomauttaa, etteivät valtionlainojen korot pysy matalina loputtomiin.
Valtiovarainministeri onkin kesäkuusta alkaen lähestynyt varsinkin Pohjois-Euroopan valtioita ja tavannut samanmielisiä kollegojaan. Tavoitteena on ollut luoda liittouma innokkaiden taloussääntöjen uudistajien vastapainoksi.
Eri näkemykset tarpeellisesta talouden linjasta uhkaavatkin kasvattaa – jo vuoden 2008 finanssikriisin yhteydessä revennyttä kuilua – pohjoisen ja etelän välillä.
Vakaus- ja kasvusopimukset luotiin on alun perin Euroopan raha- ja talousliiton EMU:n muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Sopimusten mukaan julkisen talouden alijäämä ei saisi olla yli kolmea prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Julkisen velan tulisi puolestaan olla alle 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Tiukoista säännöistä on kuitenkin jouduttu joustamaan. Esimerkiksi Suomessa velkasuhde on noin 70 prosenttia.
Saksan syyskuussa järjestettävien liittopäivävaalien tuloksen odotetaan paaluttavan tulevien neuvottelujen askelmerkkejä.
Blümel ei halua kertoa Politicolle, mitkä maat hän on saanut houkuteltua mukaan tiukan taloudenpidon allianssiinsa.
Silti todennäköisenä voi pitää tukea ainakin Alankomaiden ja Pohjois-Euroopan suunnalta.
– Velkataakka alkaa olla erittäin painava, ehkä jopa liian painava joillekin maille, Blümel sanoo.
Hänestä asiat on vihdoin pantava järjestykseen selkeän finanssipolitiikan keinoin. Itävaltalainen toivoo, että maat palaisivat hiljalleen noudattamaan niitä sääntöjä, joista EU:ssa on alun perin sovittu.
Blümelin toiveet näyttävät saavan vastakaikua ainakin Suomesta.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi Helsingin Sanomien haastattelussa heinäkuun alkupuolella, että Suomi haluaa palauttaa velka- ja alijäämäsäännöt voimaan.
Myös Saarikko arvioi, että tuleva talouspolitiikka on EU:ssa ”kuuma kysymys”.