Saaristoalueilla ei ole koskaan ollut yhtä paljon ihmisiä kuin nyt
Vaikka vakituinen saaressa asuminen on vähentynyt Suomessa jo pitkään, saaristoalueilla ei ole ollut koskaan yhtä paljon ihmisiä kuin tällä hetkellä.
Vapaa-ajan asujien määrä kasvaa, ja moni heistä asuu saaressa jopa suurimman osan vuodesta.
Myös ympärivuotisten asukkaiden määrä saattaa olla kasvussa nykypäivän elämäntavan myötä: moni viettää aikaa saaressa ympäri vuoden, vaikka ei olisi siellä virallisesti kirjoilla.
Jos niin sanottu monipaikkaisuus näkyisi tilastoissa, saaristojen virallinen asukasmäärä olisi varmasti suurempi, kertoo maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Elina Auri.
– Nykyään suurella osalla ihmisistä on mahdollisuus paikkariippumattomaan työhön. Myös citymaalaiset-ilmiö on vahvistumassa: kodin ei tarvitse enää olla joko maalla tai kaupungissa, vaan se voi olla molemmissa. Tämä näkyy myös saariston asukkaissa.
Vakituisen saariasumisen suosiossa on Aurin mukaan paljon alueellisia eroja. Järvi-Suomessa väestön väheneminen on voimakkainta: asukkaat ovat pääosin iäkkäämpiä, ja ihmisiä kuolee enemmän kuin muuttaa tai syntyy tilalle.
Pohjanmaan saaristossa väkiluku on pysynyt melko tasaisena. Vaasa on lähellä, mikä mahdollistaa työssäkäynnin kohtuuetäisyyksillä.
Sen sijaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa sijaitsevat Kustavi ja Kemiönsaari ovat onnistuneet nostamaan väkilukuaan viime vuosien ja jopa viimeisen puolen vuoden sisällä.
Suomen saaret ry:n hallituksen jäsenen Pia Prostin mukaan Manner-Suomen saaristoissa – eli Suomen saaristoissa Ahvenanmaata lukuun ottamatta – joka kolmas asukas on yli 60-vuotias.
Noin puolet asukkaista on yli 50-vuotiaita. Nuoret aikuiset ovat kaikkialla vähemmistö, sillä saarilta muutetaan usein opintojen perässä pois.
Prostin mukaan eniten uusia vakituisia asukkaita muuttaa sellaisiin saariin, joista saa kuljettua alle 40 minuutissa mantereelle.
Kun matka on pidempi, saariin on heti vaikeampi löytää pysyviä asukkaita. Hankalin tilanne on ulkosaaristoissa.
Prostin mukaan suurin osa saaristoon muuttavista henkilöistä on paluumuuttajia.
– Tyypillisiä tapauksia ovat saaressa syntyneet aikuiset, jotka ovat muuttaneet nuorena pois opintojen perässä ja palaavat saareen perustettuaan perheen – moni pitää saarta hyvänä ja turvallisena paikkana lapsille.
Prost kuvailee tavalliseksi tarinaksi myös sen, että osa-aikainen saariasukas muuttaa pysyvästi saarelle eläkeiässä tai eläkeiän lähestyessä.
Prostin mukaan saareen muuttaminen kokoaikaisesti ei ole asia, jonka ”kuka vain” tekee – muuttajat yleensä tietävät tasan tarkkaan, mihin he muuttavat, jolloin esimerkiksi mahdolliset kulkemisen haasteet tai palvelujen vähäisyys eivät pääse yllättämään.
Aurin mukaan moni saariasuja käy töissä asuinkuntansa ulkopuolella. Yhä useampi tekee töitä myös kotoa käsin.
– Saaristolle on leimallista moniyrittäjyys, eli yhdistetään monia eri toimeentulon tapoja: käydään osittain töissä saariston ulkopuolella ja tehdään osittain töitä kotona. Saariston asukkaat ovat usein luovia toimeentulonsa ja työntekonsa järjestämisessä.
Prost muistuttaa, että moniin ympärivuotisesti asutetuista saaristokunnista kulkee lossi tai yhteisalus jopa kerran tai kahdesti tunnissa, jolloin töihin kulkeminen on helppoa. Sen sijaan ulkosaaristosta matka mantereelle voi kestää kolme tuntia.