Syyttäjä: Vantaan vankilan johto tiesi vakavista turvallisuuspuutteista, kun nuori mies kidutettiin kuoliaaksi sellissä

Vantaan vankilan johtaja ja turvallisuudesta vastannut apulaisjohtaja tiesivät syyttäjän mukaan matkaselliosaston vakavista turvallisuuspuutteista tammikuussa 2022, kun sellissä numero 14 murhattiin parikymppinen mies.

Sellimurhaan liittyvä virkarikosoikeudenkäynti alkoi tänään Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Syytteessä oleva johtajakaksikko ei työskentele enää Vantaan vankilan johdossa.

Johtajien lisäksi syyttäjä vaatii rangaistusta viidelle muulle miehelle, jotka työskentelivät henkirikoksen aikaan vartijana tai rikosseuraamusesimiehenä. Kaikki kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.

Syyttäjä viittasi asiaesittelyssään noin puolitoista vuotta ennen henkirikosta, syksyllä 2020 vankilassa tapahtuneeseen väkivallantekoon.

Sen perusteella johtaja Tommi Saarinen ja apulaisjohtaja Jaakko Jokinen olivat syyttäjän mukaan tietoisia osaston turvallisuuspuutteista.

Syyttäjän mukaan matkaselliosastolla ei ollut esimerkiksi asuttamisohjetta tai ohjetta vankien taustojen ja niistä johtuvien riskitekijöiden tunnistamisesta.

Tässä tapauksessa muiden vankien kanssa samaan selliin sijoitetulla uhrilla oli seksuaalirikostaustaa, jonka tiedetään lisäävän väkivallanuhkaa vankilassa, syyttäjä sanoi.

Syyttäjä totesi, että vankilassa, jossa sijoitetaan vankeja samoihin selleihin, ei ole mahdollista estää kaikkia väkivallantekoja.

Vuoden 2022 tapauksessa kidutuksenomainen väkivalta jatkui kuitenkin noin vuorokauden ja muut osaston vangit olivat siitä tietoisia. Matkasellimurha olisi syyttäjän mukaan ollut estettävissä.

Viisi muuta syytettyä työskentelivät henkirikoksen aikaan eri vuoroissa vartijoina ja yksi rikosseuraamusesimiehenä.

Yksi syytetyistä vastasi syytteen mukaan vuorossaan siitä, että uhri ja toinen murhaajista sijoitettiin samaan selliin.

Vartija ei tarkistanut vankien taustoja tai huomannut, että uhrilla oli merkintä siveellisyysrikoksesta, syyttäjä sanoi.

Syyttäjän mukaan matkaselliosaston sellien ovia pidettiin sääntöjen vastaisesti auki siten, että vangit pääsivät vierailemaan muissa selleissä.

Uhriin kohdistuvan väkivallan jo aloittanut tekijä pyysi toiselta vartijalta, että toisessa sellissä ollut vanki siirrettäisiin selliin 14. Siirto toteutui, minkä jälkeen kaksikko pahoinpiteli ja raiskasi uhria ja lopulta tämä tukehdutettiin kuoliaaksi.

Siirtoon suostunutta vartijaa syytetään virkavelvollisuuden rikkomisen lisäksi epävarsinaisena laiminlyöntirikoksena tehdystä pahoinpitelystä.

Syyttäjän mukaan vartija ei pyrkinyt estämään väkivaltaa, vaikka tiesi vankien taustoista ja muista selleistä valitettiin metelistä.

Apulaisjohtajana työskennellyt Jokinen vetoaa puolustuksessaan muun muassa siihen, ettei asuttamisesta tai vankien vahvuuslaskennasta ollut muissakaan vankiloissa keskushallintotasoista ohjetta.

Puolustuksen mukaan vuoden 2020 väkivallantekoa seuranneissa selvityksissä ei havaittu turvallisuuspuutteita ja toisaalta Jokinen teki turvallisuuden tehostamiseen liittyviä toimia. Vankilan resurssitilanne on Jokisen mukaan oma kysymyksensä.

Saarisen puolustus totesi, että aiempi väkivallanteko tapahtui hänen työvuoronsa ulkopuolella. Matkaselliosaston asuttaminen ei hänen mukaansa poikennut muista Vantaan vankilan osastoista.

Neljä syytteessä olevaa vartijaa vetosivat muun muassa ohjeistuksen ja koulutuksen puutteeseen. Rikosseuraamusesimiehenä työskennelleen syytetyn syyte ja vastaus olivat pääosin salaiset.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi keväällä 2023 kaksi uhrin kanssa sellissä ollutta vankia Perttu Oskari Pyynösen ja Abshir Diini Muyen elinkautiseen vankeuteen murhasta ja törkeästä raiskauksesta.

Oikeuden mukaan tuomitut muun muassa löivät, potkivat ja viilsivät uhria sekä kaatoivat hänen päälleen kuumaa vettä. Lisäksi he pakottivat uhrin nielemään tupakoita sekä juomaan virtsaa ja pesuainetta.

Pitkään jatkuneen väkivallan jälkeen toinen tuomituista tukehdutti uhrin toisen pitäessä tästä kiinni.

Molempien tuomiot ovat lainvoimaiset.