VM julkaisi massiivisen paketin sopeutusvaihtoehtoja – Lapsilisät pois, leikkauksia eläkkeisiin ja yritystukiin
Lapsilisien lakkauttaminen, eläkkeistä leikkaaminen, työnverotuksen kiristäminen. Muun muassa nämä keinot lukeutuvat valtiovarainministeriön (VM) maanantaina julkaisemaan massiiviseen sopeutusvaihtoehtojen pakettiin.
Nyt toista kertaa julkaistu meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus sisältää erilaisia keinoja, joilla voitaisiin vahvistaa julkista taloutta tulevina vuosina. Keinovalikoimassa on satoja toimia.
Kokonaisuutta ei ole tarkoitettu sellaisenaan toteutettavaksi, vaan tukemaan seuraavan hallituksen poliittista päätöksentekoa.
Edelleenkään VM ei esimerkiksi ota kantaa siihen, kuinka paljon sopeutuksista tulisi olla menoleikkauksia ja kuinka paljon veronkiristyksiä.
– Meidän viestimme on, että ihan ääripäihin ei ole syytä majoittautua. Realismia on se, että lopputulos tulee olemaan jossakin siellä sopivasti puolenvälin jommallakummalla puolella, muotoili budjettipäällikkö Mika Niemelä VM:n tiedotustilaisuudessa.
VM tuo esille esimerkiksi indeksisidonnaisuuksien purkamisen yhtenä merkittävänä vaikutuksia tuovana keinona. Valtion budjetista indeksisidonnaisia menoja on yli 60 prosenttia.
– Jos indeksit, pois lukien hyvinvointialueindeksit, laitettaisiin jäähän seuraavalle vaalikaudelle, puhutaan noin kahden miljardin kokonaisuudesta, Niemelä sanoi.
Indeksisidonnaisia menoja ovat muun muassa eläkkeet ja monet muut sosiaaliturvaetuudet, hyvinvointialueiden rahoitus, kuntien valtionosuudet, koulutuksen rahoitus, puolustusmenot sekä Ylen rahoitus.
Työeläkkeistä säästö kohdistuisi sosiaaliturvarahastoihin, joten sen kohdentaminen valtiolle ja kunnille edellyttäisi kanavointiratkaisua.
– Jotta hyöty saataisiin valtiolle, se vaatisi jonkinlaisen kanavointiratkaisun esimerkiksi niin, että työeläkemaksujen annettaisiin laskea ja sitten vastaavasti kiristettäisiin verotusta, Niemelä sanoi.
Eläkkeisiin liittyvät päätökset valmistellaan Suomessa perinteisesti yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Sosiaaliturvaan liittyviä säästökeinoja esitellään useita. Yhtenä VM tarjoaa lapsilisän lakkauttamista, josta tulisi 1,2 miljardin euron säästöt.
Yksi ehdotuksista on ansiosidonnaisen keston lyhentäminen niin, että nykyiset 400 päivän ja 500 päivän etuuskaudet lyhennettäisiin 300 päivään.
VM:n listalla on myös valtioneuvoston organisaatiorakenteen purkaminen. Esimerkiksi 12 ministeriön sijasta voisi jatkossa olla esimerkiksi 9 tai vain 3 ministeriötä.
Kansanedustajien määrän voisi puolestaan vähentää 150:een nykyisestä 200:sta, VM mainitsee.
Kartoituksessa myös tuodaan esille mahdollisuus kaikkien suorien avustusmuotoisten yritystukien tason laskeminen 30 prosentilla.
Yksi vaihtoehto olisi hidastaa tutkimuksen ja kehityksen rahoituksen sovittua kasvuvauhtia. Vaihtoehtoisesti voitaisiin leikata tutkimuksen ja kehityksen rahoituksen tasoa. Tutkimuksen ja kehityksen t&k-rahoituksen kasvattamisesta on sovittu parlamentaarisesti, joten sopimus pitäisi purkaa.
– Pitkällä aikavälillä odotetaan, että se lisää meidän kasvua, mutta lyhyellä aikavälillä se lisää meidän velkaamme, Niemelä sanoi.
VM katsoo, että veronkiristyksien kokonaisuus olisi selkeintä toteuttaa muutamilla suuremmilla toimenpiteillä.
– Arvonlisäverotuksen puolelta voi saada satojen miljoonien eurojen korotuksia tällaisilla melko maltillisilla prosenttien nostoilla, sanoi vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare.
Lisäksi hän sanoo, että ansiotuloverotuksessa voisi jättää tekemättä indeksitarkistukset, mikä olisi yhden vuoden osalta noin 800 miljoonan euron säästö.
– Tämä kiristäisi työn verotusta, millä on lähtökohtaisesti haitallisia vaikutuksia työllisyyteen. Yleensä emme ole näitä työn verotuksen kiristysvaihtoehtoja nostaneetkaan esiin, mutta sopeutuksen määrä on nyt niin suuri, että on katsottu, että on aiheellista ottaa tällainenkin vaihtoehto esiin, Järvikare sanoi.
Kokonaan uusina veroina VM esittelee esimerkiksi lento- ja laivalippuveron.
Ministeriö nostaa esiin myös muun muassa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistamisen ja maapohjan kiinteistöverotuksen korottamisen.
Valmiste- ja liikenneverojen tuottoa voitaisiin VM:n mukaan lisätä korottamalla tai indeksoimalla energiaveroja ja ajoneuvoveroa sekä pienentämällä verotukia.
Parlamentaarinen velkajarrutyöryhmän alustavan tavoitteen mukaan julkista taloutta tulisi sopeuttaa noin 8–11 miljardilla eurolla seuraavalla vaalikaudella.
Julkisyhteisöjen menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat olleet suuremmat kuin tulot vuodesta 2009 alkaen. Korkeaksi kivunnut velkataso kasvattaa velanhoitomenoja, mikä kiihdyttää entisestään velkaantumista.
Otsikkoon lisätty ehdotus lapsilisien poistosta 26.10.2026 kello 14:44.