Hankintalain uudistus pitää valmistella uusiksi, keskusta vaatii – "Muodostaa merkittävän uhkan"
Keskustan eduskuntaryhmän talousvaliokunnan jäsenet esittivät hallituksen hankintalain uudistuksen hylkäämistä ja palauttamista uuteen valmisteluun.
Ryhmän mukaan lakiesitys ei toteuta sille asetettuja tavoitteita ja kokonaisuus on vakavasti epäonnistunut.
Keskustan Timo Mehtälän mukaan esityksen keskeisin ongelma on se, että jatkossa kuntien ja alueiden on omistettava vähintään 10 prosenttia yhtiöstä, jotta ne voivat tehdä hankintoja ilman kilpailutusta. Tälle on myös liian lyhyt siirtymäaika, hän toteaa. Laki tulisi voimaan heinäkuussa 2027.
– Tämä muodostaa merkittävän uhkan erityisesti pienten kuntien talouksille, palvelutuotannolle sekä pieniä kuntia laajemmalle kyberturvallisuudelle ja kustannustehokkaalle elinvoimayhteistyölle, Mehtälä sanoo tiedotteessa.
Lakiesitys pakottaisi purkamaan toimivia kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisiä palvelurakenteita, kuten ICT-, ruokahuolto- ja taloushallinnon yhtiöitä. Keskustan mukaan tämä johtaisi mittakaavaetujen menetykseen ja palveluiden hajautumiseen.
Keskustalaisten valiokunnan jäsenten mielestä hankintalain omistusrajavaatimuksesta tulisi sulkea pois yleishyödylliset yhtiöt kuten elinvoimayhtiöt ja matkailuyhtiöt, maakunnalliset kasvua tukevat yleishyödylliset yhtiöt tulisi suojella erityisesti.
Hallitusohjelmassa luvattiin, että sidosyksikön omistukselle asetetaan yleisen edun huomioon ottava vähimmäisomistusprosentti. Yleistä etua ei ole kuitenkaan huomioitu kaavamaisessa 10 prosentin omistusrajassa, keskustassa nähdään.
Kansanedustaja Hilkka Kemppi varoittaa, että ylikunnalliset matkailu- ja elinkeinoyhtiöt ovat ajautumassa vaikeuksiin. 10 prosentin omistusoikeusvaatimus voi heikentää esimerkiksi Visit Finlandin ja matkailun alueellisten organisaatioiden toimintaa ja näin ollen suomalaisen matkailualan kehittämistä ja markkinointia, hän kertoo.
– Hallitus keskittää kasvun tuen vain isoimmille kaupungeille ja kunnille. Se on virhe kasvun kannalta, sillä muun muassa matkailuteollisuudessa pienet kunnat voivat olla kokoaan huomattavasti vahvempia. Samalla hajoaa monen maakunnan elinvoimayhteistyö, joka on hyödyttänyt erityisesti pieniä yrityksiä pääsemään kiinni verkostoihin ja kauppoihin, Kemppi sanoo.
Lakiesitys tuo mukanaan merkittäviä heikennyksiä myös ruokahuoltoon ja elintarvikehankintoihin.
Keskustaedustaja Vesa Kallio toteaa, että esityksen tavoitteena on kilpailun lisääminen ja säästöjen aikaansaaminen, mutta vaikutukset etenkin kuntakentällä ovat ”täysin päinvastaiset”.
– Se lisää kustannuksia eikä lisää kilpailua ja heikentää erityisesti pienien elintarvikkeita tuottavien tahojen mahdollisuuksia tarjota tuotteita jatkossa kuntien ruokapalveluille, Kallio sanoo.
Keskusta muistuttaa, että lakiesitystä on kritisoitu laajasti valmistelun aikana. Noin 700 lausunnosta valtaosa suhtautui esitykseen kielteisesti, erityisesti sen puutteellisten vaikutusarvioiden vuoksi.
Ryhmän mukaan uudistuksessa on kuitenkin myös kannatettavia elementtejä, kuten markkinakartoituksen edistäminen ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien parantaminen. Nämä tulisi säilyttää jatkovalmistelussa.
Edustajat Mehtälä, Kemppi ja Kallio esittivät vastalauseessaan, että lakiesitys hylätään ja valmistellaan uudelleen ilman sidosyksiköihin kohdistuvaa 10 prosentin omistusvaatimusta. Lisäksi markkinakartoituksen kynnys tulisi laskea ja kyberturvallisuus varmistaa nykyistä paremmin.