Tuttu kalalaji kärsii, lossiliikenteessä riskejä – matalat vedenpinnat tulevat vaivaamaan ihmistä ja luontoa

Vesistöt

Talvi oli vähäluminen, kevät aikainen ja vähäsateinen. Ympäri Suomen näyttää, että luvassa on kuiva kesä ja järvien pinnat jäävät selvästi tavanomaista alemmas.

Erityisesti Järvi-Suomen alueella isot järvet kuten Saimaa, Päijänne, Pielinen ja Kallavesi ovat jäämässä pinnoiltaan kesällä selvästi tavallista alemmas.

– Esimerkiksi Saimaalla kesäkorkeus tulee ennusteen mukaan olemaan noin puoli metriä tavallista alempana, johtava vesitalousasiantuntija Tapio Tuukkanen Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo Suomenmaalle.

Yleisenä vaikutuksena on asiantuntijan mukaan tunnistettu, että ainakin virkistyskäyttö tulee selkeästi kärsimään alhaisista vedenpinnoista.

– Erityisesti väylien ulkopuolella, kun vesi on selvästi totuttua alempana, riski ajaa karille kasvaa. Myös rantautuminen voi vaikeutua.

Saimaalla on arvioitu, että loppukesän korkeudet voivat tuottaa riskejä myös lossiliikenteelle.

Jos korkeus laskee hyvin alas, ajoramppien kaltevuuksien suhteen voi tulla haasteita, Tuukkanen toteaa.

Luontovaikutuksiakin voi olla erilaisia. Etenkin ranta-alueilla viihtyvälle kalastolle ja linnustolle voi koitua vaikutuksia. Rannat saattavat myös ruovikoitua, jos alkukesällä ja pitkin kesää on kovin matalaa.

Luonnonvarakeskuksen kalatutkimuksen- ja seurannan asiantuntija Samuli Sairanen kertoo, että vaikutusta on etenkin yhteen kalalajiin.

– Erityisesti kevätkutukalat voivat kärsiä. Tällainen on etenkin hauki, joka kutee järvissä monesti jäidenlähdön aikaan esimerkiksi tulvaniitylle. Nyt monet kutupaikat voivat olla kuivilla. Poikasia syntyy siis vähemmän tänä vuonna.

Juurikaan hyötyjiä Sairanen ei näe lajistossamme olevan.

– Pikemminkin haitallisia vaikutuksia kaikille. Monelle särkikalallekin kasvillisuus on kutupaikkojen suhteen tärkeä asia, ja ahven kutee monesti rantavesiin.

Hyvä vaikutus voi Sairasen mukaan olla se, että särkikalojen määrä saattaa vähentyä rehevissä vesissä.

Särkikalat vaikuttavat vesien rehevöitymiseen esimerkiksi tuhoamalla leviä syöviä planktereita ja pöyhimällä ravinteita järvien pohjista.

Tavallisen kalastajan kannalta ei ole syytä huoleen.

– Kalastamaan voi mennä varmaan ihan normaalisti, ei siinä sen kummempaa, Sairanen sanoo.

Kuivuudesta voi tulla laajempia haittoja monilla eri sektoreilla, kuten maa- ja metsätaloudessa, vesivoiman tuotannossa ja mahdollisesti myös vesihuoltoon alkaa tulla vaikutuksia jossain vaiheessa.

Maataloudessa kuivuus ja toisaalta lämpö tarkoittavat sekä riskejä että hyötyjä. Suomenmaa kertoi vaikutuksista artikkelissaan 19. huhtikuuta.

Vesien säännöstely pohdituttaa monia. Tuukkasen mukaan poikkeustilanteissa, kuten nyt, säännöstelyn perussäännöistä voidaan tietyissä tapauksissa poiketa, jotta tilanne saadaan paremmaksi.

– Esimerkiksi Saimaalla ja Pielisellä ollaan tilanteessa, jossa juoksutusmuutosten vuoksi ollaan paremmassa tilanteessa kuin luonnonmukaisesti. Päijänteelläkin vedenpinta on säännöstelyn vuoksi ylempänä kuin se olisi se olisi ilman säännöstelyä.

Keskiviikkona elinvoimakeskukset kertoivat tiedotteessaan, että Saimaan juoksutus lasketaan viikkokeskiarvoon 300 kuutiometriä sekunnissa. Juoksutus on ollut yhtä pientä Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön historiassa vain vuosina 2003 ja 2006.

Saimaalla voi poiketa luonnonmukaisesta juoksutuksesta vain poikkeustilanteissa eli tulvien tai kuivuuden vuoksi.

– Nyt kun ollaan menossa ennusteen mukaan normaalivaihtelun alapuolelle, juoksutussäännön perusteella juoksutusta on voitu vähentää, Tuukkanen sanoo.

– Vaikutus on tällä hetkellä 13 senttiä ylöspäin. Ilman juoksutusvähennyksiä vedenpinta olisi Saimaalla siis 13 senttimetriä alempana. Nykyennusteilla saadaan juhannukseen mennessä kasvatettua eroa noin 25 senttiin.

Juoksutusvähennyksillä ei voida ratkaista koko tilannetta, hän tähdentää. Luonnonolosuhteet, pidempiaikainen kuivuus ja vähäinen sadanta ovat juurisyyt. On myös vesistökohtaista, kuinka paljon vedenkorkeuksiin voidaan vaikuttaa.