Onko aikainen kevät uhka vai mahdollisuus maataloudelle? – Muutamia selkeitä vaikutuksia on nähtävissä
Tänä vuonna kevät on ollut etuajassa. Maatalouden aikatauluja se aikaistaa kahdesta jopa neljään viikkoa.
– Varmaan eteläisessä Suomessa voidaan mennä jo näillä näppäimillä aikaisimmille lohkoille tekemään kylvöjä, ryhmäpäällikkö, johtava tutkija Ari A. Rajala Luonnonvarakeskuksesta (Luke) arvioi Suomenmaalle.
Syyskylvöiset viljat ja öljykasvit ovat tämän vuoden hyötyjiä. Syy tähän on kevään sijaan talvi. Rajalan mukaan vaikuttaa siltä, että talvi ei aiheuttanut laajamittaisia tuhoja, kuten joskus on tapahtunut.
Aikainen kevät saa ne lähtemään kasvuun aikaisin.
Kevätkylvöisten suhteen viljelijät ovat tehneet valintansa jo ennen kevätlämpöjä. Siemenet ja lannoitteet on jo hankittu, joten näillä valikoimilla mennään, Rajala sanoittaa.
Myös rikkakasvit ja tuholaiset aktivoituvat aikaisin, mutta mitään erityistä kasvinsuojelullista ongelmaa ei ole näköpiirissä.
Aikaisesta keväästä hyötyvät kasvit, jotka vaativat pitkän kasvuajan ja runsaamman lämpösumman.
Pääosin Suomen kasvit ja lajikkeet ovat valikoituneet sillä perusteella, että ne sopivat maan oloihin, mutta tähänkin joukkoon mahtuu kasveja, jotka vaativat melko pitkän kasvuajan.
Tällainen kasvi on esimerkiksi härkäpapu.
– Tuleentuminen on varmempaa pitkänä kasvukautena, Rajala toteaa.
– Kasvit saadaan korjattua todennäköisemmin hyvän sään aikana elonkorjuuaikaan eikä vaikkapa syyskuun lopulla.
Asiantuntija toteaa myös, että takapakkia voi toki tulla, jos pakkasia tulee vielä sen jälkeen, kun kasvu on käynnistynyt. Tämä riski on aina suurempi aikaisemmin keväällä.
Samoin sateet voivat vaikuttaa, jos pelloille ei märkyyden takia pääse.
Eläinpuolellakin vaikutuksia on.
– Lehmät ovat nykyään pihattojen aikana melko vähän laitumella, mutta kun säilörehunurmea korjataan tyypillisesti kolme kertaa vuodessa, niin jos nurmet lähtevät kasvuun aikaisiin, ensimmäiset niitot voidaan tehdä jo muutaman viikon etuajassa, ehkä kesäkuun ensimmäisellä viikolla, Rajala sanoo.
Edellytys tänä vuonna tietysti on, että kevät jatkuu lämpimänä. Tältä toki näyttää nyt.
Puutarhataloudessa ei ole sen suurempia kummallisuuksia. Pölyttäjien aikataulut etenevät samassa tahdissa kasvien kanssa.
Ilmastonmuutos on jo muuttanut monta asiaa suomalaisessa maataloudessa.
Halloja tulee Rajalan mukaan nykyään epätodennäköisemmin kasvukaudella, ja 30 vuoden takaiseen verrattuna kylvöille pääsee keskimäärin viikkoa aiemmin.
Tämä voi kuulostaa myönteiseltä, mutta maatalouttakin tulevat haittamaan monet tunnetut seikat, kuten sään ääri-ilmiöt.
– Olemme niin pohjoisessa, että vaihtelu voi olla suurempaa vuosien välillä täällä kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa kevään alkamisen suhteen, Rajala täydentää.