60-vuotias | Korona-aika teki Mika Lintilästä jääkiekon kultamitalistin
Lue tiivistelmä
- Mika Lintilä täytti 60 vuotta 15. huhtikuuta.
- Hän on ollut Vaasan vaalipiirin kansanedustaja vuodesta 1999 lähtien.
- Lintilä toimi elinkeinoministerinä Sipilän ja Marinin hallituksissa sekä valtiovarainministerinä kesä–joulukuussa 2019.
- Lintilä peräänkuuluttaa tekoälyosaamisen kansanomaistamista ja puolustaa datakeskusinvestointeja.
- Velkajarru ei saa murentaa veronmaksumoraalia ja yhteiskuntarauhaa, Lintilä varoittaa.
Pitkäaikainen keskustapoliitikko Mika Lintilä täytti keskiviikkona 60 vuotta, mutta juhlatunnelma on tällä kertaa hillitty.
– En varsinaisesti juhli, mutta kaikki lahjat otan vastaan, hän lohkaisee eduskunnan kuppilassa.
Entinen valtiovarainministeri ja elinkeinoministeri myöntää, että tällä kaudella rivikansanedustajan verkkaisempi homma on tuntunut aika hyvältä. Ministerin kiireissä vierähti yli kuusi vuotta, tarkalleen ottaen 2365 päivää.
– Jos 2365 päivää menee niin, että aamulla on kumijalka seitsemän aikaan porraspielessä odottamassa ja tuo yöllä takaisin, niin kyllä sitä ihan mielellään vähän vetää happeakin välillä.
Korona-aikaa Lintilän on vieläkin vähän vaikea käsittää. Elinkeinoministerille tulvi avunpyyntöjä kaikenlaisista yrityksistä aina Sirkus Finlandiasta lähtien. Viesti oli aina sama: rahaa tarvitaan nyt, muuten edessä on konkurssi.
Lintilän sihteeri oli pannut merkille, että ministeri oli 90 päivää putkeen töissä ilman ainuttakaan vapaapäivää. Viikonlopun tunnisti vain siitä, että puvun housut vaihtuivat farkkuihin.
Tilanne oli päällä esimerkiksi silloin, kun KalPan urheilujohtaja Anssi Laine soitti ministerille hätäpuhelun: jääkiekon SM-liiga oli menossa konkurssiin. Katsomoihin sai ottaa vain 20 henkeä, mutta kulut juoksivat täysillä.
Lintilä ajoi läpi tukipaketin, joka piti suomalaisen kiekkoilun elossa. Vuonna 2023 Lintilä oli Tampereella katsomassa Tapparan ja Ilveksen peliä, kun hänelle tultiin kiitoksena ojentamaan Tapparan kultamitali edellisvuodelta. Tampereen Tappara oli voittanut jääkiekon Suomen mestaruuden vuonna 2022.
– Eli olen jääkiekon kultamitalisti, mitali on kirjahyllyssäni, Lintilä kertoo.

Noin 86 000 yritystä sai koronatukea. Tätä haukuttiin silloin ja niin tehdään yhä.
– Mutta aina välillä vastaan tulee ihmisiä, jotka tulevat arasti kiittämään, koska ilman koronatukea heidän firmansa olisi mennyt nurin.
Lintilä muistuttaa, että ensi alkuun ei tiedetty, mitä kaikkea on edessä. Tiedettiin vain, että liikkeellä on tappava tauti.
Sekään ei ole salaisuus, että hallituksen sisällä oli hyvin erilaisia näkökantoja. Lintilä edusti linjaa, jonka mukaan yhteiskuntaa tulisi pitää mahdollisimman paljon auki. Sitten oli se täysin vastakkainen linja.
– Intimiteettisuojaan vedoten en kerro sen porilaisen ministerin nimeä, jonka kanssa me suorastaan huusimme Säätytalolla.
Lopulta tunnelin päässä alkoi näkyä valoa, mutta kyseessä olikin venäläinen hyökkäysvaunu. Ukrainan sota pakotti Suomenkin irtautumaan venäläisestä maakaasusta, mutta sen varassa oli leipomoita, keskussairaaloita ja tehtaita.
Jopa Euroopan ainoa lääketarratehdas pyöri venäläisellä kaasulla, Lintilä kertoo.
– Jos se olisi lopettanut, niin olisi pitänyt maistamalla kokeilla, että mikähän pilleri tämä on.
Lintilän johdolla Suomi vuokrasi kelluvan LNG-terminaalin yhdessä Viron kanssa. Kaasulaiva saapui Inkoon satamaan loppuvuonna 2022.
Lintilä vieraili kaasulaivalla viimeksi pari kuukautta sitten. Hän vakuuttaa, että se on maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin halvempana energian hintana.
– Se oli mielenkiintoinen ja hemmetin onnistunut projekti, joka tuli erittäin isoon tarpeeseen.
Sähkön hinta puhuttaa yhä jatkuvasti, ja Lintilän mielestä energiakeskustelu on ottanut ”ihan käsittämättömän kierteen”.
Suomessahan on eurooppalaisittain edullista energiaa, hän sanoo. Kotonaan Toholammilla Lintilä maksaa kiinteästä sähkösopimuksestaan seitsemän senttiä kilowattitunnilta.
– Välillä kuulee puheita, että kaikki mikä menee yli neljän sentin on liikaa, Lintilä hämmästelee.
Hän ei pidä odotuksia realistisina.
– Jos energian hinta on alle neljä senttiä tai pankkikoroissa on nollakorko, niin silloin jokin on pahasti pielessä ja jossain vaiheessa joku poksahtaa, hän sanoo.
Lintilä huomauttaa, ettei pörssisähköä ole pakko valita, elleivät hermot kestä hintapiikkejä.
– Olen mennyt koko ajan kiinteällä, koska en rupea kyttäämään, paljonko on päivän sähkön hinta.

Ministerinä Lintilä halusi Suomeen datakeskuksia. Hän puolustaa näitä investointeja yhä, vaikka ne nielevätkin paljon sähköä.
Sähkön tuotanto lisääntyy samalla, kun tuulipuistoja perustetaan yhdessä datakeskusten kanssa, Lintilä sanoo.
– Ne menevät yleensä käsi kädessä. Sekin unohtuu, että koko ajan tehdään valtavasti töitä siihen, että datakeskusten energiakäyttö vähenee. Ne kehittyvät koko ajan.
Lintilä huomauttaa, että Suomessa puhutaan vasta kymmenistä datakeskuksista, kun Yhdysvalloissa niitä on tuhansia. Hän näkee asian niin, että datakeskukset ovat välttämättömiä digitalisoinnin vauhdittamisessa.
Lintilän mielestä datakeskusten ympärille pitäisi rakentaa isompia ekosysteemejä, mutta siinä ollaan vielä lapsenkengissä. Etenkin fotoniikassa eli valoa hyödyntävässä tekniikassa on Lintilän mukaan suuria mahdollisuuksia. Fotoniikan mahdollistamat sovellukset ovat useimmilla päivittäisessä käytössä.
– Fotoniikan kehittäminen on juuri sitä, mitä Suomessa pitää tehdä, Lintilä sanoo.
Fototekniikka-alalla on Suomessa jo noin 2,5 miljardin euron liikevaihto, ja ala tähtää neljään miljardiin vuoteen 2030 mennessä.
Usko teknologiaan on Lintilällä vahvaa. Hän kertoo innostuneensa tekoälystä jo reilut 10 vuotta sitten, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus aloitti työnsä.
Lintilän ministeriö alkoi laatia Suomeen tekoälyohjelmaa vuonna 2017. Siinä selvitettiin, miten tekoälyä voidaan hyödyntää eri aloilla.
– Teimme sen ensimmäisenä valtiona maailmassa. Meidän malliamme käytti jopa Valkoinen talo.
– Olimme pikkuisen jopa aikaamme edellä siinä, Lintilä sanoo.
Nyt hän on kuitenkin hiukan huolissaan ja arvioi, että etunoja on vaihtunut perässä rämpimiseen.
– Harmi sanoa, mutta tällä kaudella on vähän hyydytty. Kehitys menee niin lujaa, että puolessa vuodessa kaikki vanhenee. Tekoäly tulee kuitenkin vallitsemaan, haluamme tai emme.
Lintilän mielestä nyt puhutaan liikaa siitä, miten tekoäly vie työpaikkoja. Tekee se sitäkin, mutta Lintilän mielestä hyödyt ovat haittoja suuremmat.
– Tekoäly antaa paljon enemmän aikaa tehdä niitä töitä, joihin tarvitaan omaa päätä. Sosiaali- ja terveyspuolelle se tuo valtavat mahdollisuudet saada lisää käsipareja.
Lintilän mukaan onnistumisen ratkaisee se, miten tekoäly saadaan kansanomaistettua. Hänestä tekoälyn käytön opettaminen pitäisi tuoda kansalaisopistojen piiriin kuten ATK-ajokortti aikoinaan.
– Tekoälyssä meillä on loistava terävä kärki, mutta osaaminen ei laajene kuten pitäisi.
Lintilän mielestä työelämä ei ole valmistautunut tulevaan murrokseen, koulutuksen palikat ovat vinossa.
– Se tulee näkymään aikuiskoulutuspuolella. Opintovapaan poisto oli virhe, hän sanoo.
Vuorotteluvapaankin Lintilä olisi säilyttänyt, koska työelämää pitäisi jatkaa pitkälle.
– Jos olet 40 vuotta painanut duunia ja eläkeikään on vielä vuosia, olisi hyvä saada pitää vapaata. Muuten porukka rupeaa hajoamaan.
Sipilän hallituksen aika oli Lintilästä erityisen innostavaa. Tehtiin hyviä asioita, oli tekemisen meininkiä, valtion velkaa lyhennettiin, hän kertaa.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen aikana on puhuttu liikaa leikkauksista, Lintilä katsoo.
– Yleisilmapiiri ei ole kasvuun rohkaiseva.
Lintilän mielestä yksikään puolue ei ole myöskään tosissaan sisäistänyt sitä, mitä ensi vaalikaudelle luvattu noin kymmenen miljardin euron velkajarru tarkoittaa. Sipilän hallituksessa sopeutettiin, mutta ensi kaudella sitä pitäisi tehdä vielä kovemmin.
Lintilä pelkää, että tämä voi näkyä suomalaisten veronmaksumoraalissa. Miten käy, jos hyvinvointiyhteiskuntaan ennen kuuluneet palvelut katoavat tai ainakin heikkenevät? Pitääkö jatkossa maksaa sekä verot että palveluita?
– Siinä voidaan alkaa miettiä, että onko tässä mitään laitaa, kun kaikki maksetaan kahteen kertaan. Yhteiskuntarauhan järkkyminen on mahdollista.
Lintilän mukaan juuri tämä on ensi vaalikauden suurin dilemma.
– Toimien pitää olla sellaisia, että kansalaiset kokevat tukevansa yhteiskuntarauhaa.

Lintilä on edustanut Vaasan vaalipiiriä vuodesta 1999 lähtien. Hän ei vielä suoraan kerro, tavoitteleeko hän jatkokautta kevään 2027 eduskuntavaaleissa.
– Eihän tuo kahdeksas kausikaan ihan mahdoton olisi, hän sanoo.
Vaasan vaalipiiri on laaja, ja keskustan ehdokaslista kootaan maakunnallisista piireistä. Lintilän oma kotipiiri Keski-Pohjanmaan Keskusta nimeää ehdokkaansa syksyllä. Toholammin paikallisyhdistys on jo esittänyt Lintilää ehdolle.
Sekä kansanedustajuus että rakkaus hevosiin ovat kulkeneet Lintilän suvussa. Mika Lintilän isä Aaro Lintilä toimi Maalaisliiton ja Keskustapuolueen kansanedustajana vuosina 1962–1972.
Poika oli viisivuotias, kun hän ”väänsi väkisin isän matkaan” vuoden 1971 Vaasan Kuninkuusraveihin. Paluuta ei ole ollut. Lintilä on kiertänyt kaikki maailman suurimmat raviradat ja hänellä on ollut monia hevosia yhteisomistuksessa.
– Hevonen on upea eläin. Ja seuraava hevonen on aina sitten se eläkekassa, Lintilä naurahtaa.