Keskusta torjuisi työttömyyden haamua aktiivisesti
Tuoreimman tiedon (helmikuu 2026) mukaan Suomessa on noin 348 000 työtöntä työnhakijaa. Heistä pitkäaikaistyöttömiä eli vähintään vuoden työttömänä olleita on 140 000 henkilöä. Alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä on noin 43 000. Akateemisia työttömiä on yli 65 000 henkilöä. Ilmeisesti koskaan historiassa ei ole ollut näin paljon korkeakoulutettuja työttömänä. Erityisen suuria vaikeuksia töiden saannissa on vastavalmistuneilla.
Luvut ovat järkyttäviä. Suomen työttömyys on koko Euroopan pahinta. Ei ole liioittelua sanoa, että meillä on massatyöttömyys ja työttömyyskriisi.
Maata hallitseva Orpon hallitus on ollut hämmentävän toimeton työttömyyden ratkaisemisessa. On pinnistellenkin vaikea saada mieliin aktiivisia toimia, joilla hallitus olisi yrittänyt hillitä työttömyyden nousua taikka kitkeä sen aiheuttamia lieveilmiöitä.
Hallitus on mennyt vaikean maailmanpoliittisen tilanteen ja heikon taloudellisen suhdanteen taakse ja selittää kaiken sen kautta. Kukaan ei toki kiistä maailman myrskyjä, mutta ei se oikeuta passiivisuuteen eikä pakota jättämään käyttämättä niitä keinoja, joita olisi kansallisesti.
Ajatus lienee, että suhdanne oikenee joskus ja pitkällä aikavälillä tilanne korjaantuu esimerkiksi heidän toteuttamiensa työlainsäädännön muutosten vauhdittamana. Tästä odottelusta mieleen tulee valitettavasti kuuluisan taloustieteilijän John Maynard Keynesin tokaisu: ”Pitkässä juoksussa – pitkässä juoksussa olemme kaikki kuolleita!”.
On sekä tieteellisesti että arkikokemuksella tiedossa, millaisia kiroja työttömyys aiheuttaa. Työttömyyden pitkittyessä todennäköisyys työelämään palaamiseen laskee. Mielenterveys alkaa rakoilla, päihteet kiinnostavat enemmän ja perheiden toimeentulon heikentyminen iskee lasten arkeen. On valtava kolaus vastavalmistuneen nuorelle, jos hän ei saa opintojen jälkeen töitä. Toimettomuus työttömyyden edessä uhkaa synnyttää osattomien sukupolven.
Mitä Keskusta sitten tekisi toisin? Helpottaisimme pienyritysten työllistämistä alentamalla ensimmäisen yritykseen palkatun työntekijän palkan sivukuluja puoleen ensimmäiseksi vuodeksi. Näitä ns. työnantajamaksuja voisi alentaa myös, jos yritys palkkaa pitkäaikaistyöttömän tai nuoren työttömän. Työttömien mekaaninen vaatimus työhakemusten määrälliseen lähettämiseen rämettää tällä hetkellä työmarkkinoita. Varsinkin pk-yritykset eivät halua laittaa paikkoja avoimeen hakuun satojen hakemusten tulvan pelossa. Siksi muuttaisimme työttömän hakumallia yksilöllisemmäksi. Työttömyysturvan suojaosan palauttaminen kannustaisi lyhyisiin keikkatöihin.
Erittäin harkinnanarvoinen ehdotus on myös työelämävaliokunnan valiokuntavastaavamme Olga Oinas-Panuman ehdotus nuorten takuutyöstä; kaikille vastavalmistuneille nuorille taattaisiin työpaikka. Tähän voitaisiin käyttää työmarkkinatukeen käytettäviä määrärahoja.
Suomen työttömyyden perimmäinen syy on totaalisen epäonnistunut kasvupolitiikka. Keskusta rohkaisisi varsinkin pk-yrityksiä investoimaan ja palkkaamaan mm. parantamalla verotuksen yrittäjävähennystä, toteuttamalla osakeyhtiöille ”Viron veromallin”, vähentämällä sääntelyä ja ottamalla eläkevarat yritysten rahoituksen tueksi.
Keskustalle työllisyys ja työnteko on muutakin kuin taloutta: se on arvokysymys. Kaikki työ on meille arvokasta. Ahkeruus ja osallisuus vahvistavat ihmisen omanarvontunnetta ja elämänhallintaa. Myös vajaatyökykyisille pitää tarjota mahdollisuus olla osa työelämää.