Ilmakehän yläosissa tapahtuu nyt jotain hyytävää – meteorologilta hätkähdyttävä arvio lopputalvesta
Helmikuun alussa yläilmakehässä tapahtuu merkittävä ”romahdus”, joka voi sinetöidä koko lopputalven sään, arvioi Forecan meteorologi Markus Mäntykannas tuoreessa blogissaan.
Ensimmäinen länsivirtausten romahdus tapahtuu tammi–helmikuun vaihteessa ja jatkuu helmikuun alussa. Toinen romahdus seuraa hyvin pian ensimmäisen episodin jälkeen.
– Kahden peräkkäisen romahduksen jälkeen yläilmakehän länsivirtausten odotetaan olevan erittäin heikkoja koko helmikuun ajan, ja tämä tila voi jatkua jopa maaliskuulle saakka. Kun länsivirtaukset stratosfäärissä hidastuvat näinkin paljon, vaikutukset meidän leveysasteillamme voivat olla pitkittynyt ja hyytävä talvisää, Mäntykannas kirjoittaa.
Mäntykannaksen mukaan sään suuri kapellimestari, polaaripyörre, on alkanut oikkuilla, ja hyytävä säätyyppi voi jäädä paikoilleen viikoiksi.
– Sen sijaan, että pyörre pysyisi tiiviisti napa-alueen yllä, se on valunut paikoiltaan ja tunkeutunut välillä pohjoisnavalta Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan päälle tuoden mukanaan hyytävää arktista ilmaa.
Kun polaaripyörre heikkenee ja sen ”lonkerot” pääsevät valumaan etelämmäksi, arktista kylmyyttä purkautuu suoraan Pohjois-Euroopan, Baltian ja jopa Ukrainan päälle, Mäntykannas kirjoittaa.
Kylmän lopputalven puolesta puhuu Mäntykankaan mukaan myös niin kutsuttu NAO-indeksi (North Atlantic Oscillation). Kun indeksi on negatiivinen, Islannin päällä vallitsee normaalia korkeampi ilmanpaine. Tämä toimii kuin muuri estämällä Atlantin lauhat länsivirtaukset ja ohjaamalla sateet Etelä-Eurooppaan.
Suomeen asetelma jättää Mäntykannaksen mukaan kylmän ja jäykän korkeapaineen.
– Mielenkiintoisena sivuhuomautuksena: jos tässä samassa ilmanpaineasetelmassa elettäisiin kesäkuukausina, paukkupakkasten sijasta meillä olisi odotettavissa monta viikkoa yli 30 asteen hellepaahdetta. Talvella vaikutus on kuitenkin päinvastainen.
Maan etelä- ja keskiosassa talven kylmimmät hetket saattavat olla vasta edessä. Ensi viikon alussa pakkaslukemat voivat kiristyä öisin ja aamuisin 20–30 asteeseen, paikoin ylikin. Erityisen rajuja poikkeamia nähdään Itä-Euroopassa, missä lämpötilat voivat olla jopa 30 astetta ajankohdan keskiarvoa alempana, Mäntykannas arvioi.
Meteorologi muistuttaa kuitenkin, että helmikuussa aurinko alkaa jo lämmittää päivisin. Päivän ja yön välinen ero voi olla jopa 20 astetta. Iltapäivän -10 astetta tuntuu jo siedettävältä aamun -30 asteen jälkeen. Aurinkotunnit tuplaantuvat etelässä ja kolminkertaistuvat pohjoisessa tammikuuhun verrattuna.
Mäntykannaksen mukaan lopullisempaa suuntaa odotetaan 5. helmikuuta, jolloin Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMWF) julkaisee uuden vuodenaikaisennusteensa. Silloin selviää, pidetäänkö toppatakkeja tiukasti napitettuina vappuun saakka vai onko suursäätyypissä vielä mahdollisuus täyskäännökseen.
Yksi asia on Mäntykannaksen mukaan varma: talvi ei ole vielä luovuttanut.
– Pitäkää villahousut lähettyvillä ja nauttikaa helmikuun kirkastuvasta auringosta, hän evästää.