Päätoimittajalta: Politiikan syksy sai lentävän lähdön – Purra sekoitti hallituksen pasmat, Kaikkonen singahti imagoykköseksi

Päätoimittajalta

Antti Kaikkosen johtama oppositiopuolue keskusta on saanut tällä viikolla hyviä uutisia.

Torstaina ilmestyi Ylen kannatusmittaus, jossa puolueen kannatus oli noussut 1,2 prosenttiyksikköä ja oli nyt 15,1 prosenttia. Perjantaiaamun Helsingin Sanomien imagogallup puolestaan osoitti, että Kaikkosen kokonaisimago on puoluejohtajista selkeästi paras.

Tämän vuoden huhtikuussa Kaikkonen ilmoittautui puoluevaltuustopuheessaan pääministerikisaan seuraavissa eduskuntavaaleissa. HS-gallupin tulos tarkoittaa, että hän voi olla kisassa varteenotettava ehdokas.

Tulos on kiinnostava, sillä eri medioiden aikaisemmissa kyselyissä Kaikkonen ei ole kärkisijalle noussut, ja historiassa saa mennä kauas – Juha Sipilän puheenjohtajakauden alkuaikoihin – löytääkseen ajan, jolloin keskustajohtajan imago on viimeksi ollut yhtä kirkas.

Puoluekannatukseen puheenjohtajan henkilökohtainen suosio ei tietenkään suoraan siirry, mutta puoluejohtajan heikko imago on puolueelle selkeä riippakivi, mikä keskustassakin on monesti nähty. Jos puheenjohtajalla ei ole henkilökohtaista uskottavuutta, ei pääministeripuolueeksi ole asiaa.

HS-gallupissa Kaikkonen sijoittui ykköseksi viidessä gallupin osa-alueessa: häntä pidettiin puoluejohtajista pätevimpänä, asiallisimpana, yhteistyökykyisimpänä ja luotettavimpana. Lisäksi hän ja vihreiden Sofia Virta jakoivat ykkössijan kysyttäessä, kenen kanssa vastaajat mieluiten lähtisivät lasilliselle.

Oppositiojohtajat menestyivät kyselyssä muutenkin hyvin: SDP:n Antti Lindtman oli kokonaisimagossa kakkossijalla ja Sofia Virta kolmosena, kun taas perää pitivät hallituspuolueiden puheenjohtajat, perussuomalaisten Riikka Purra ja hännänhuippuna kristillisdemokraattien Sari Essayah.

Hallitukselle viikko on ollut monin tavoin vaikea. Ylen gallupissa hallituspuolueiden kannatus oli matalimmillaan tällä vaalikaudella, ja pääministeripuolue kokoomuksen kannatus oli sulanut edellisestä mittauksesta 1,7 prosenttiyksikköä ollen nyt 19,1 prosenttia.

Viikon suurin uutispommi oli valtiovarainministeri Purran keskiviikkoinen budjettiehdotus, jonka sisältö tuli mediakommenttien mukaan täytenä yllätyksenä hallituskumppaneille, pääministeri Petteri Orpo mukaan lukien.

Ehdotus näyttäytyi perussuomalaisten ideologisena toivelistana syyskuun alussa käytävään hallituksen budjettiriiheen. Purra esittää muun muassa leikkauksia kehitysapuun, pakolaisten kotoutumiskorvausten lakkauttamista ja kiintiöpakolaisten vastaanottamisen lopettamista.

Purran lakkautuslistalla on myös Opetushallitus, jota perussuomalaiset on aiemmin arvostellut woke-sisältöjen tuomisesta kouluopetukseen. Ehdotuksessa on kaikuja Yhdysvalloista, missä presidentti Donald Trump pyrkii samoin perustein ajamaan alas opetusministeriötä.

Jos Purran ehdotus oli poikkeuksellinen, niin oli myös hallituskumppanien reaktio. Kokoomus ja RKP tyrmäsivät sen heti keskiviikkoiltana, ja kritiikkiä tuli myös kristillisdemokraateilta.

Sopeutustarpeesta, joka on vajaan miljardin euron luokkaa, hallituskumppaneilla on yhteneväinen näkemys, mutta sisällön osalta budjettineuvotteluihin lähdetään lähes puhtaalta pöydältä. RKP:n puheenjohtajan Anders Adlercreutzin mukaan neuvottelut joudutaan aloittamaan ”nollasta”.

Purran ehdotusta on tulkittu jonkinasteiseksi julkisuustempuksi ja viestiksi omalle äänestäjäkunnalle perussuomalaisten kannatuksen madellessa 12 prosentin tuntumassa. Purran esiintymisestä keskiviikkoillan tiedotustilaisuudessa voi kuitenkin päätellä, että hän seisoo tiukasti leikkauslistansa takana.

Budjettiväännöstä voi ennakoida kovaa, sillä kynnyskysymyksiä löytyy yhtä lailla kaikilta puolueilta.

Tulevat gallupit osoittavat, onko Purran tempauksesta apua perussuomalaisten kannatusalhoon, vai sataako hallituksen riitely vain opposition laariin, kuten tavallisesti käy.

HS:n imagogallupin perusteella Purran imago ei voi enää paljon huonommaksi mennä, eikä leikkauslistojen esittely muuta aikaisempaa mielikuvaa saksia hymyillen heiluttavasta valtiovarainministeristä.

On myös kyseenalaista, haluavatko perussuomalaistenkaan kannattajat esimerkiksi leikkauksia sote-järjestöiltä, joita Purra niin ikään esitti.

Julkisuuspelissä voittajia saattavat lopulta olla myös muut hallituspuolueet, jos ne saavat torpattua Purran listalta kohdat, jotka olisivat niiden äänestäjille pahinta myrkkyä. Purralle listan lentäminen roskakoriin olisi pahemman luokan arvovaltatappio.

Perussuomalaisten kanssa osin samoista äänestäjistä kamppailevalle keskustalle – samoin kuin puoluekannatusmittauksia johtavalle SDP:lle – hallituksen eripuraisuus ja puoluejohtajien väliset imagoerot antavat suotuisat lähtökohdat syksyn poliittisiin debatteihin.