Pääministeri Orpo: EU-komission budjettiesitys liian suuri, mutta sisältö hyvä

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) luonnehtii EU-komission budjettiesitystä sisällöllisesti positiiviseksi, mutta kooltaan liian suureksi. Hänen mukaansa se vastaa suuriin haasteisiin, joita Eurooppa tällä hetkellä kohtaa, mutta budjetin kokonaistaso on liian korkea ja sitä pitää jatkoneuvotteluissa alentaa.

– Sisältö on hyvin pitkälle Suomen tavoitteiden mukainen, tästä työ alkaa, Orpo sanoi STT:lle keskiviikkoiltana.

EU-komissio julkisti keskiviikkona alkuillasta esityksensä EU:n budjetista vuosille 2028–2034. Komissio esittää budjetin tuntuvaa kasvattamista lähes 2 000 miljardiin euroon. Nykyinen budjetti on noin 1 200 miljardia euroa.

Neuvotteluiden odotetaan jatkuvan noin kaksi vuotta, valmista ennustetaan tulevan kesällä 2027.

Orpo alleviivaa sisällön olevan pitkälti Suomen tavoitteiden mukainen, sillä sieltä löytyy muun muassa Ukrainan tuen jatkaminen sekä reipasta panostamista puolustukseen ja kilpailukykyyn. Pääministerin mukaan Suomen kannalta on olennaista, että vaikka Suomen toivomaa erillistä välinettä itärajan tukemiseen ei nyt budjetissa ole, itäisten raja-alueiden painotus kuitenkin mainitaan useaan otteeseen budjetin yhteydessä.

– Se on sitten jatkoneuvotteluista kiinni, miten se konkretisoituu rahana.

Orpon mukaan puolustukseen rahat viisinkertaistetaan, sotilaalliseen liikkuvuuteen kymmenkertaistetaan, rajaturvallisuuteen ja maahanmuuttoon panostus kolminkertaistetaan.

– Ne ovat erittäin kovia tasoja. Ne ovat painopisteitä ja tarvitsevat lisää rahaa, mutta jatkossa se sitten arvioidaan, kuinka paljon se nousu lopulta on.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) painottaa, että komission esitys on vasta ehdotus ja varsinainen työ alkaa nyt. Myös hänen mielestään budjettiesityksen taso on liian korkea Suomelle nettomaksajana.

– Mistään ei ole vähennetty mitään, kaikkea on kasvatettu. Eihän se niinkään voi olla, meidän on kyettävä myös EU-tasolla priorisoimaan, Strand sanoi STT:lle.

Suomen EU-politiikassa on Strandin mukaan kolme fokusaluetta: kilpailukyvyn vahvistaminen, kokonaisturvallisuuden vahvistaminen ja puhtaan siirtymän ja biotalouden edistäminen.

Esityksessä on hänen mukaansa paljon näitä elementtejä.

– Mutta kyllä Suomen täytyy myös ajaa edelleen omaa erillistä rahoitusinstrumenttia Itä-Suomelle.

Eurooppaministeriä huolestuttavat pääministerin lailla esityksen ajatukset lainatyyppisistä instrumenteista.

– Ne eivät ole suoraan elpymisvälineen kaltaisia, mutta suhtaudumme niihin silti hyvinkin varauksellisesti ja kielteisesti.