Kärnä katsoo kotimaista naudanlihaa hyljeksivien unohtavan, että juuri Suomessa sitä kannattaa tuottaa – "Nurmi ja märehtijät ovat kestävä osa ruokaketjua"

Kansanedustaja lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä kyseenalaistaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja Helsingin päätökset kotimaisen naudanlihan käytön lopettamisesta tai vähentämisestä.

Kärnän mielestä kotimaiseen naudanlihantuotantoon on liitetty uhkakuvia, jotka eivät siihen kuulu.

– Unohdatte kokonaan nurmipeltojen hiilensidonnan, suomalaisten tuottajien pyrkimyksen hiilineutraaliin maitoketjuun sekä biokaasun hyödyntämisen navetoissa. Unohdatte, että Suomeen tuotavasta soijarehusta ei syötetä naudoille muruakaan. Unohdatte, että suomalainen ruoka on EU:n puhtainta, Kärnä kirjoittaa blogissaan (Uusi Suomi).

– Unohdatte, että juuri meidän osassamme maailmaa lihaa kannattaa tuottaa ihan jo vesivarantojemmekin vuoksi. Suurin virheenne on kuitenkin unohtaa, että noin 80 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta tuotetaan maidontuotannon ”sivutuotteena”, mikä tekee sekä maidon, että naudanlihantuotannosta mahdollisimman vähäpäästöistä, Kärnä toteaa.

Suurin virheenne on unohtaa, että noin 80 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta tuotetaan maidontuotannon ”sivutuotteena”.

Mikko Kärnä

Kärnä kuitenkin myöntää suomalaisten syövän liikaa lihaa.

– Mielestäni meidän tulisikin syödä sitä vähemmän, mutta laadukkaampaa, eettisemmin ja ekologisemmin tuotettua lihaa. Ratkaisu on siirtyminen kokonaan kotimaisiin tuotteisiin.

Keskustaedustaja kysyykin, miksi kaupunki ja opiskelijaravintolat eivät siirry käyttämään kokonaisuudessaan kotimaista lähiruokaa.

– Meidän härkäpapumme voittaa ilmastovaikutuksissaan soijan ja meidän maitomme ja nautamme jopa muut EU-maat.

Kärnä myös ihmettelee, miksi opiskelijaravintoloissa ja kaupunginvaltuustossa ei anneta ihmisten itse päättää, millaista ruokaa he lautasilleen haluavat.

– Minulla ei ole mitään kasvi- tai vegaanivaihtoehtoja vastaan ruokailuissa, mutta antakaa ihmisten itse päättää. Jokaisen ruokavalio on henkilökohtainen valinta ja aikuisten ihmisten erityisesti tulee saada päättää, mitä he haluavat syödä.

Kasvisruokienkin alkuperä tulisi ilmoittaa ravintoloissa, Kärnä sanoo.

– Esimerkiksi riisi, avokado, ulkomainen quinoa ja soija aiheuttavat valtavasti ongelmia niin ilmastolle, ympäristölle kuin paikallisille asukkaillekin. Miksi ette kampanjoi näiden tuotteiden kieltämisen puolesta?

– Te ette puhu alkuunkaan esimerkiksi riisin ilmastohaitoista, koska niiden vastustaminen ei sovi ideologiaanne, Kärnä näkee.

Keskustaedustaja muistuttaa suomalaisen maatalouden painivan tällä hetkellä hirvittävässä kannattavuuskriisissä, eikä nurmiviljelyä voida monilla Suomen alueilla korvata millään muulla.

– Pohjoisessa eivät erikoiskasvit menesty. Nurmi ja märehtijät ovat kestävä osa ruokaketjua pohjolassa märehtijöiden muuttaessa ihmisravinnoksi kelpaamattoman nurmen meille soveltuvaksi ravinnoksi. Samalla ne hoitavat laiduntaessaan arvokkaita perinnebiotooppeja.

Hel­sin­gin yli­o­pis­ton yli­op­pi­las­kun­nan omis­ta­ma Yl­va ilmoitti tiistaina luo­puvansa ko­ko­naan nau­dan­li­han tar­jo­a­mi­ses­ta Uni­Ca­fe-ra­vin­to­lois­saan hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Helsingin kaupungilla on suunnitteilla samansuuntainen liike, jossa periaatteena on välttää punaista lihaa (HS).

Kärnä kehottaa opiskelijaravintoloita ja kaupunginvaltuustoa pohtimaan päätöksiään uudelleen. Kansanedustaja kertoo olevansa valmis kutsumaan asianosaiset eduskuntaan suomalaisesta naudasta tehdyn karjalanpaistin äärelle keskustelemaan lisää.