Syksy on myyräkuumeen riskiaikaa – halonhakkaajille erityinen varoitus
Metsämyyrä levittää myyräkuumetta. Lajilla on tapana syksyn kylmentyessä hakeutua ihmisasumusten läheisyyteen, mikä lisää siten myös myyräkuumetartunnan riskiä.
Samalla tavalla syksyisin ihmisen läheisyyteen hakeutuva metsähiiri ei tätä kuten muitakaan tauteja levitä.
Lajit menevät usein ihmisillä sekaisin, Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsäeläintieteen professori emeritus Heikki Henttonen toteaa.
Hän kertoo Suomenmaalle, että lajit erottaa toisistaan siten, että metsämyyrällä on punertava turkki ja se on pienempi. Hännän pituus on noin neljä senttiä. Metsähiiri on suurempi ja vaaleampi, häntäkin on selvästi pidempi. Metsähiirellä on ylevän oloisesti kaartuva ”aatelisnenä”, ja vanhemmilla yksilöillä voi olla hyvinkin paljon valkoista vatsassa ja tassuissa. Hiiren korvat ovat myös suuret.
Tehokkain tapa välttää myyräkuume on pilkkoa puut oikein.
Henttonen kertoo, että metsämyyrä tulee syksyllä mielellään puuliitereihin.
– Silloin ei pidä missään nimessä hakata halkoja liiterissä, koska se on paras keino saada myyräkuume.
Myyräkuumeen saa ilmateitse, ja puita pilkkoessa myyrän virtsasta ja ulosteesta pöllyää myyräkuumeen tartuttavaa Puumala-virusta.
– Aina olen sanonut, että hakatkaa ulkona. Pinota puut voi kyllä sisälle, Henttonen neuvoo.
Professori katsoo, että myyräkuumeen riski tulee ottaa vakavasti.
Muutama vuosi sitten hän antoi haastattelun Helsingin Sanomille, ja se poiki vastalauseen lääkäriltä yleisönosastokirjoituksessa. Henttonen puolusti loukuttamista, lääkäri sanoi, ettei eläimiä tarvitse tappaa, sillä myyräkuume on niin mieto tauti.
– Silti joka vuosi joku kuolee myyräkuumeeseen, Henttonen muistuttaa.
– Kuolemantapaukset ovat hyvin harvinaisia, mutta kannattaa muistaa, että tartunnat ovat yleisiä.
Useimmat viruksen saaneet saavat sekä tartunnan että sitä kautta elinikäisen immuniteetin tietämättään. Yhdellä viidestä tauti on näkyvä ja viisi prosenttia potilaista joutuu niin pahaan tilanteeseen, että heille pitää tehdä dialyysi.
Henttonen on itse sairastanut näkyvän myyräkuumeen. Se oli ikävä nuorellekin miehelle, mutta moni hänen tuttunsa on sairastanut sen pahempana.
– Heikkoa oloa tai väsymystä voi olla monta viikkoa. Jotkut puhuvat kuukauden mittaisesta kestokrapulasta, kun oikein mitään ei jaksa tehdä.
– Alussa myyräkuume on yleensä aika raju. Oireina ovat kova kuume, päänsärky ja pahoinvointi. Raavaskin mies harkitsee lääkäriin menoa.
Myyräkuumeen itämisaika on pitkä, vähintään kaksi viikkoa. Kolme viikkoa on yleinen itämisaika, mutta Henttonen tietää todistettuja tapauksia, joissa itämisaika on ollut jopa kuusi viikkoa.
– Jos epäilee myyräkuumetta, ei kannata miettiä, mitä teki pari päivää sitten. Kannattaa miettiä pari viikkoa taaksepäin.
– Jos on esimerkiksi siivonnut autotallia kaksi päivää aiemmin, ja tuntee olonsa kipeäksi, kyseessä ei ole tästä tullut myyräkuume.
Henttonen muistuttaa myös, että myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen.
Juttu on julkaistu Suomenmaassa aiemmin 15.10.2024.