MTK:n Marttila maailman ruokapäivänä: Suomen ruokaturvan varmistaminen edellyttää myös lihan ja maidon tuotantoa

Suomessa globaali ruokakeskustelu ja oma maataloutemme ovat menneet sekaisin, MTK toteaa
Ruuantuotanto

Keskiviikkona vietetään YK:n maailman ruokapäivää. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila korostaa suomalaisten viljelijöiden olevan sitoutuneita sekä työhönsä ruuan tuottamisessa että ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen.

Marttila muistuttaa kuitenkin, että Suomen maatalous on kokonaisuus, jossa kasvinviljely ja kotieläintuotanto tarvitsevat toinen toisiaan.

Suomessa globaali ruokakeskustelu ja oma maataloutemme ovat menneet sekaisin, MTK toteaa tiedotteessaan.

Järjestön mukaan viljelijät kokevat julkisen ilmastokeskustelun etenkin lihan ja maidon ympärillä kohtuuttomana ja syyllistävänä.

Ruokaturvan ja poikkeusolojen huoltovarmuuden varmistamiseksi kasvintuotannon rinnalle tarvitaan vastuullista kotieläintuotantoa, Marttila toteaa.

– Kotieläintuotteillemme on kasvavaa kysyntää myös maailmalla. Meillä on paljon puhdasta vettä ja käytämme sitä tehokkaasti. Käytämme antibiootteja vain sairaille eläimille, sioillamme on hännät ja broilereillamme nokat, toisin kuin yleisesti suurissa maatalousmaissa. Lisäksi neljä viidesosaa suomalaisesta naudanlihasta saadaan maitokarjasta, Marttila sanoo.

Rehukasvien viljelyä on arvosteltu ilmastosyistä, mutta Marttilan mukaan on muistettava, että nurmiviljely sitoo tehokkaasti hiiltä ja parantaa viljelykierrossa maaperän kasvukuntoa.

Toimivat rehumarkkinat pienentävät myös viljan viljelijöiden sääriskiä, koska elintarvikemarkkinoille kelpaamaton viljasato voidaan useimmiten käyttää rehuihin.

Nautakarjan ja lampaiden laiduntaminen on hyvä asia luonnon monimuotoisuudelle. Kotieläintuotannon lantaa puolestaan käytetään ravinnelähteenä kasveille ja uusiutuvan energian lähteenä biokaasun tuotannossa.

Maailman ruokapäivänä YK muistuttaa , että yli 800 miljoonaa ihmistä elää nälkäisenä ympäri maailmaa, ja samaan aikaan kaikesta tuottamastamme ruuastamme katoaa hävikin myötä noin kolmannes.

Ruokapäivän tunnus on #zerohunger, eli ei nälkää.

MTK kertoo kantavansa kortensa kekoon globaalin nälänhädän selättämiseksi kehitysyhteistyöjärjestönsä FFD:n kautta. Mukana ovat myös Osuustoimintakeskus Pellervo, suomenruotsalaisten viljelijöiden SLC sekä ProAgria.

MTK panostaa tuottajien omaan osaamiseen, auttaa heidän järjestäytymisessä ja säähaittoihin varautumisessa, sekä tukee nuoria ja naistuottajia.

Marttila korostaa, että etenkin Afrikan maataloudelta odotetaan nyt paljon maailman väestön kasvaessa ja ilmaston muuttuessa.

– Afrikan pitää uudistua työllistämään nuoria, hoitaa maaperää ja sitoa hiiltä, nostaa hehtaarisadot moninkertaisiksi ja käyttää vettä tehokkaasti. Ilmastomuutos näkyy jo vaihtelevissa sademäärissä ja sadekausissa ja monet viljelijät ovat hyvin huolestuneita.

– Tällä hetkellä Afrikan keskisadot ovat vain murto-osa muista mantereista. Syitä on monia, kuten että maatalousneuvontaa saa alle 20 prosenttia tuottajista ja suurin osa tuottajista on yli 50-vuotiaita. Lisäksi maanomistus ja -hallintaoikeudet ovat epävarmoja, Marttila toteaa.