Meppi nimeää Euroopan sisäisiä haasteita, joista ei puhuta tarpeeksi – "Jotain sieltä on tulossa"
Ajateltiin, että EU:n tarina on loputon tarina. Unioni yhtenäistyy, maita tulee jäseniksi lisää ja jatkuvasti mennään järkevämpään suuntaan.
– Kehitys oli pääosin tulevaisuudenuskoista, europarlamentaarikko Katri Kulmuni pohjusti puheessaan Nurmeksessa viikko sitten torstaina.
EU:n kävi kuitenkin hieman toisin.
Entisten keskustanuorten ja Maaseudun Sivistysliiton organisoimassa Vihreämpään yhteiskuntaan -seminaarissa puhunut Kulmuni käsitteli Suomen kansainvälistä asemaa ja Euroopan kehitystä. Yhden asian hän katsoo iskeneen suuresti ja merkittävästi EU:n kehitystä vastapalloon.
– Britannian ero Euroopan unionista.
– Osa sanoo, että britit katuvat lähtöään. Osa varmasti katuukin. Mutta miten tästä eteenpäin? Siellä sekä täällä pitäisi miettiä, miksi näin pääsi käymään, Kulmuni totesi.
Yhdistynyt kuningaskunta jätti Euroopan unionin 31. tammikuuta 2020. Tätä edelsivät vuosikausien neuvottelut ja järjestelyt. EU:n jättämisestä britit olivat äänestäneet vuonna 2016.
Suomelle Yhdistynyt kuningaskunta oli Kulmunin mukaan hyvä yhteistyökumppani.
– Monissa asioissa se tasapainotti Saksan ja Ranskan halua tehdä monia integraatiota syventäviä asioita.
Sekä Britanniassa että muualla Euroopassa Kulmuni kiinnittäisi tarkemmin huomiota äärilaitojen vahvistumisen syihin. Etenkin oikeistopenkeille on istahtanut viime vaalien jälkeen yhä kovemman linjan edustajia.
Britanniassa käytiin keväällä paikallisvaalit osassa maata. Laitaoikeiston brexit-puolue otti niissä suuren voiton.
– Jotain sieltä on tulossa. En tiedä tarkkaan, mutta jotain on tulossa, Kulmuni pohti.
– Että britit katuisivat brexitiä, ei tämän perusteella pidä paikkaansa. Tätä ei ehkä ole hirveästi suomalaisessa tai muun Euroopan mediassa käsitelty.
Europarlamenttivaaleissa vuosi sitten parlamentin oikeaan laitaan tuli vahvistusta, kun äärimmäisetkin ryhmittymät vahvistivat asemiaan.
Patrioottiryhmään kuuluvat esimerkiksi Unkarin Viktor Orbanin ja Ranskan Marine Le Penin puolueet. Suvereenien ryhmä taas on niin äärimmäinen, ettei se kelvannut edes patrioottien kumppaniksi.
– Tätä voi taivastella ja kauhistella, mutta ei asia sillä muuksi muutu, Kulmuni katsoo.
Rasismia ja demokratianvastaisuutta, ”todella pelottavia voimia”, on näiden joukossa, mutta oleellista on ymmärtää Kulmunin mielestä syyt, jotka tällaisia ryhmiä nostavat.
– Sitä keskustelua Suomessa ja Euroopassa pitäisi käydä. Kyse ei ole vain vihanlietsonnasta tai populismista, vaan miljoonat ihmiset kokevat epäluottamusta Euroopan kehitystä kohtaan ja protestina äänestävät uusia voimia.
– Ihmiset kokevat, että vain nämä ryhmät saavat heidän äänensä kuuluviin.
Kulmuni näkee, ettei ratkaisu ole, että EU hakisi oikeutuksensa syventämällä esimerkiksi liittovaltiokehitystään. On parempi keskittyä perustehtäviin.
Myös Yhdysvallat sekoittaa pakkaa. Arvaamattoman Donald Trumpin paluussa presidentiksi on Kulmunin mukaan samaa kuin Euroopan laitavoimien vahvistumisessa.
– Suosion syynä on muutakin kuin kovat puheet ja sosiaalisen median vaikutus. Väitän, että taustalla on kyse eriarvoistumisesta, sekä sosiaalisesta että alueellisesta. Kuinka tämä pystytään estämään Euroopassa, on ajan suurimpia kysymyksiä.
Kulmunin puheenvuoron kattoteemana oli Helsingissä järjestetyn Ety-kokouksen 50-vuotisjuhlavuosi. Miten Suomen ja ympäröivän maailman tilanne on muuttunut niistä ajoista, mikä on samaa?
Suomi on tiiviimmin osana länsi-integraatiota, mutta yhä myös itsenäinen toimija.
– Suomella on edelleen oikeus harjoittaa omaa ulkopolitiikkaa, edistää rauhaa ja hakea ratkaisuja maailman konflikteihin erilaisilla areenoilla. Suomella on varsin pitkät rauhanvälittämisen perinteet.
– Ei tietenkään meidän vastauksemme kaikkiin kansainvälispoliittisiin kysymyksiin voi olla, että odota, kysytäänpä liittolaisilta, Kulmuni sanoi.
Maantieteelle ei edelleenkään voida mitään.
– Se lienee samankaltainen asia kuin 50 vuotta sitten. Puolustuskykyä täytyy jatkuvasti kehittää, mutta tulevaisuuden suunnittelu ei voi Suomellakaan olla vain sotaan varautumista.
Tallenteen Vihreämpään yhteiskuntaan -seminaarista voi katsoa tästä linkistä.