Tutkijan mukaan vasemmisto tarvitsee enemmistöhallitukseen Katalonian itsenäisyyden kannattajia – "Se on poliittisesti arkaluontoinen tilanne"

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Teemu Tammikon mukaan Espanjan hallitusneuvotteluista on tulossa suhteellisen helpot verrattuna edellisvaaleihin.

– Vasemmisto sai sen verran vahvan mandaatin, että se pystyy muodostamaan vasemmistohallituksen, jossa ovat Podemos ja PSOE. Tällöin riittää, että vasemmistoseparatistinen katalaanipuolue Esquerra Republicana ei äänestä heitä vastaan, jolloin saadaan hallitus muodostettua, Tammikko kertoo.

Espanjassa maan istuva pääministeri Pedro Sanchez julisti sosialistipuolueen (PSOE) parlamenttivaalien voittajaksi varhain maanantaina. Puolueen voitto oli odotettu.

Espanjassa hallituksen muodostaminen on kaksivaiheinen prosessi, jossa hallitustunnustelijalla on kaksi tilaisuutta esittää hallituspohjaa parlamentille.

Ensimmäisellä kerralla vaaditaan ehdottoman enemmistön tuki, mutta toisella kerralla riittää määräenemmistö, jotta hallitus pystytään muodostamaan.

Jos vasemmisto mielii kuitenkin rakentaa vahvan enemmistöhallituksen, mukaan täytyy ottaa Katalonian itsenäisyyden ajajia, sanoo suomalaistutkija.

– Tämä on kriittinen kysymys, että otetaanko hallituksen apupuolueiksi itsenäisyyttä ajavia katalaanipuolueita vai ei. Ehdoton enemmistö saataisiin pelkästään ottamalla mukaan Esquerra Republicana, mutta se on tosiaan itsenäisyyttä ajava separatistipuolue. Se on poliittisesti arkaluontoinen tilanne, joka vaatii syvällisempää harkintaa, tutkija sanoo.

Jos uutta hallitusta muodostava pääministeri Sanchez ei halua ottaa itsenäisyyttä ajavia mukaan, vahva enemmistöhallitus on Tammikon mukaan mahdoton, sillä edes kaikkien muiden aluepuolueiden mukaan saaminen ei riittäisi ehdottomaan enemmistöön.

– Toisaalta Sanchez on luvannut kampanjassaan selkeyttää aluehallintojärjestelmää ja lisätä alueiden valtaa, eli se on pedannut itselleen tilanteen, jossa aluepuolueet on suht helppo saada tukipuolueiksi, Tammikko sanoo.

Tammikon mukaan Espanjan puoluekenttä on yhtäältä sirpaloitunut ja toisaalta jakautunut syvästi kahtia oikeiston ja vasemmiston välillä.

– Äänestäjien liikkuvuutta jakolinjan ylitse ei ollut. Se kostautui näissä vaaleissa erityisesti oikeistolle, Tammikko sanoo.

Espanjassa on Tammikon mukaan perinteisesti aina ollut 10–11 miljoonaa konservatiivista äänestäjää, joiden äänipotti jakautui nyt kolmelle puolueelle.

Konservatiivipuolue (PP) menetti ääniä vasemmalta laidaltaan keskustaoikeistolaiselle Ciudadanosille ja oikealta laidaltaan äärioikeistolaiselle Voxille.

– Taustalla on Katalonian kriisiytyminen. Silloin keskushallitus oli PP:n johtama, ja monet konservatiiviäänestäjät pitivät silloisen pääministerin Mariano Rajoyn linjaa liian pehmeänä. Vox lähti ajamaan radikaalia vallan keskittämistä Madridiin.

Vox-ilmiön myötä myös PP ja Ciudadanos siirtyivät tutkijan mukaan oikeammalle. Keskustaoikeistolainen Ciudadanos on jo sanonut, ettei se missään tapauksessa liittoudu sosialistien kanssa.

– Silloin oikeistoblokki menetti poliittisen keskustan kokonaan ja jätti sen tilan PSOE:lle. Perinteisesti kahtia jakautuneissa poliittisissa järjestelmissä se, joka hallitsee poliittista keskustaa, voittaa vaalit.

Espanjan vaalitulos oli Helsingin yliopiston alue- ja kulttuuritutkimuksen professori Jussi Pakkasvirralle odotusten mukainen.

– Espanjassa kahden puolueen aikakausi on entistä selvemmin loppunut ja oikeisto jakautuu uudella tavalla. PP:llä oli sangen epäonnistunut hallituskausi, jonka rinnalla ovat Katalonian kysymys ja francolainen Vox-liike.

Populismia tutkineen Pakkasvirran mukaan äärioikeistolaisen Voxin nousua selittää eniten Katalonian kysymys, joka sai kaikkein konservatiivisimmat äänestäjät haikailemaan menneitä aikoja.

– Francon aikakaudella oli kuri ja järjestys eivätkä homot, lesbot ja feministit öykkäröineet. Katolinen kirkko, kuningas ja isänmaa. Ennen oli kaikki hyvin, siitä se ajattelu tulee, Pakkasvirta kuvaa Voxin äänestäjien ajatusmaailmaa.

Tutkijan mukaan Voxin nousua voivat selittää yhtäältä Francon aikoja aidosti haikailevat vanhat äänestäjät sekä nuoren polven oikeistolaiset, joille Francon aikakausi on kaukaista historiaa.

Francisco Franco johti Espanjan fasistista hallitusta diktaattorina 36 vuoden ajan vuodesta 1939 kuolemaansa vuonna 1975.

Vielä ei ole tiedossa, äänestikö Voxia myös nuoriso.

Puolue vertautuu tutkijan mukaan monessa suhteessa Euroopan muihin uusoikeistolaisiin puolueisiin.

– Maahanmuuttokysymyksissä Vox muistuttaa hyvin paljon monia muita uusoikeistolaisia puolueita. Katolisissa ja paternalistisissa arvoissa löytyy yhtäläisyyksiä Puolaan ja Unkariin.