Nuorten syrjäytyminenkin on kääntynyt laskuun Sipilän kaudella
Yksi opposition pääväitteistä tällä vaalikaudella on ollut, että yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja tuloerot olisivat kasvaneet Sipilän hallituksen leikkaustoimien ansiosta.
Tilastotiedot eivät tue näitä väitteitä. Työllisyyden paraneminen on kompensoinut suurimmaksi osaksi leikkaustoimien vaikutukset väestöryhmien keskinäiseen tulonjakoon.
Oppositiolle eivät tilastotiedot ole kelvanneet. Esimerkiksi SDP:n vaalikampanjaa vetävä varapuheenjohtaja Sanna Marin on löytänyt eriarvoisuuden kasvua tilastojen takaa.
Opposition toinen kestoväite on koskenut hallituksen tekemien koulutusleikkausten turmiollisuutta. Niiden on väitetty johtavan nuorten syrjäytymisen pahenemiseen.
Näiltäkin väittämiltä putosi pohja tiistaina, kun hallitus julkisti uusimmat tiedot syrjäytymisuhan alla olevien nuorten määrän kehityksestä.
Syrjäytymisen uhkalle on kehitetty kansainvälisiä vertailuja varten niin sanottu NEET-mittari. Termillä tarkoitetaan nuoria, jotka eivät ole työssä tai koulutuksessa (neither in employment, nor in education or training).
OECD kiinnitti vuonna 2016 julkastussa raportissaan huomiota NEET-nuorten poikkeukselliseen suureen määrään Suomessa. Työn ja koulutuksen ulkopuolella oli silloin OECD:n mukaan yli 18 prosenttia 20–24-vuotiaista nuorista. Tilastokeskuksen mukaan vuosikeskiarvio oli 15,1 prosenttia.
Hallitus päätti raportin perusteella useista toimenpiteistä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Päävastuun kantoivat opetusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.
Nuorten syrjäytymisen uhkaa on torjuttu esimerkiksi Ohjaamo-toiminnalla. Eri puolilla maata toimi viime vuoden lopussa yhteensä 60 Ohjaamoa, joissa alle 30-vuotiaat nuoret saivat maksutonta apua ja tukea monenlaisiin asioihin opiskelusta ja työllistymisestä asumiseen ja kaikkeen näiden väliltä.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosella, työministeri Jari Lindströmillä ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolla olikin tiistaina kerrottavana iloisia uutisia toimenpiteiden vaikutuksesta.
NEET-nuorten osuus on laskenut tuntuvasti. Vuonna 2018 heihin kuului enää 11,8 prosenttia 20–24-vuotiaista. Heitä oli 14 000 vähemmän kuin vuonna 2015. Myös ikäluokassa 25–29-vuotiaat NEET-nuorten osuus on pudonnut selvästi.
Myös nuorten työttömyys on vähentynyt tuntuvasti viime vuosina. Vuonna 2015 työttömiä nuoria oli TE-toimistoissa keskimäärin 47 000. Viime vuonna heitä oli keskimäärin 32 500.
Koulutuksenkin mittareilla nuorten tilanne on parantunut toisin kuin opposition puheista voisi päätellä.
Koulutuksenkin mittareilla nuorten tilanne on parantunut toisin kuin opposition puheista voisi päätellä. Vaille toisen asteen tutkintoa jääneiden nuorten määrä on laskenut, samoin ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden määrä.
Oppositio pyrkii yleensä maalaamaan mahdollisimman synkän kuvan hallituksen politiikan vaikutuksista, näin myös tällä vaalikaudella.
Näissä vaaleissa hallituspuolueet voivat kuitenkin osoittaa opposition väitteet vääriksi selkeillä tilastoilla. Suomen tilanne on joka suhteessa parempi kuin neljä vuotta sitten, siitä ei päästä yli eikä ympäri.