Keskustan puoluevaltuusto lähtisi eduskuntavaaleihin koulutus, ilmasto ja perheet edellä

Keskustan pitäisi nostaa eduskuntavaalien kärkiteemoikseen koulutus- ja sivistyspolitiikka, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ja perhepolitiikka, ilmenee Suomenmaan keskustan puoluevaltuutetuille teettämästä kyselystä.

– Ilmasto- ja ympäristökysymykset, perhepolitiikka sekä koulutus ja sivistys ovat keskustalaisen kansanliikkeen leipälajeja. Ei ole syytä pitää kynttilää vakan alla aihepiireissä, joihin meillä on aatteellisesti vahvaa sanottavaa, puoluevaltuuston jäsen ja Helsingin keskustapiirin puheenjohtaja Antti Siika-aho opastaa.

Koulutuksen ja sivistyksen nostaisi kärkiteemoihin 77 prosenttia, ilmaston ja ympäristön 64 prosenttia ja perheet 43 prosenttia vastaajista.

– Keskustan kentän viesti tuntuu tältä osin hyvin selkeältä: nyt tarvitaan jokin muu viesti kuin talouden kuntoon laittaminen. Keskustalainen ihmisyysaate, huolenpito ja vastuunkanto sekä nykyisistä että tulevista sukupolvista on nostettava keskiöön. Keskusta häviää aina, kun se yrittää olla kokoomuksen maalainen kopio. Ja keskustalaisuus häviää, jos yritetään kiteyttää aatetta talouspolitiikkaan, huomauttaa Silja Silvasti.

– Keskusta otti niin sanotusti turpaan tällä vaalikaudella koulutuksen leikkaamisesta. Luottamus keskustan koulutuspolitiikkaan on palautettava, vaatii Tommi Halkosaari.

Hallitus saa puoluevaltuutetuilta työstään arvosanan 7,9.

– Aina ei riitä, että asiat tekee hyvin, ne pitää myös saada näyttämään menestystarinalta eikä torjuntavoitolta, summaa Heli Viiri.

Puoluevaltuutetuista enemmistö eli 59 prosenttia piti hallituksen politiikkaa liian oikeistolaisena. Sopivana linjaa piti 41 prosenttia vastaajista, liian vasemmistolaisena ei kukaan.

Merkille pantavaa on, että hallituksen politiikka nitkahti puoluevaltuutettujen arvioissa jälleen liian oikeistolaiseen suuntaan.

Kevään kyselyssä luvut olivat toisin päin: 59 prosenttia piti tuolloin hallituksen linjaa sopivana ja 41 liian oikeistolaisena.

– Hieman on köyhän asia unohdettu, tai ainakin viestinnällisesti epäonnistuttu toimien julkituomisessa, huomauttaa Kalle Suomela.

– Keskustan hyvät teot ovat jääneet kokoomuksen varjoon. Tiedottamista ja esilläoloa lisää, kehottaa Raija Moilanen.

– Tapa jolla päätöksiä on tuotu julkisuuteen on ollut kovaa ja kylmää sanelua, jota on sitten kyllä pehmennetty pitkän vatuloinnin tuloksena tai peruttu kokonaan. Se on saanut koko päätöksenteon näyttämään ajoittain teatterilta, napauttaa Satu Pietilä.

Enemmistö puoluevaltuutetuista eli 53 prosenttia oli melko tyytyväisiä hallituksen politiikkaan. 22 prosenttia ei tunnustautunut sen kummemmin tyytyväiseksi kuin tyytymättömäksikään.

Melko tyytymättömiä oli 21 prosenttia ja erittäin tyytymättömiä 2,6 prosenttia. Yksi vastaaja oli hallituksen politiikkaan erittäin tyytymätön.

– Talous ja työllisyys on saatu nousuun. Miinuksena se, että ihmiset hyljeksivät keskustaa, toteaa Helena Aaltonen.

Enemmistö eli 53 prosenttia oli myös tyytyväisiä keskustan arvojen näkymiseen hallituksen politiikassa. 22 prosenttia ei ollut tyytyväisiä eikä tyytymättömiä ja 21 prosenttia oli melko tyytymättömiä.

– Kovia päätöksiä, jotka sopivat kokoomuksen profiiliin ja heidän peruskannattajilleen, mutta eivät kuvasta keskustalaista arvomaailmaa. Aiheutunut ristiriita kadottaa samat äänestäjämme kuin vuoden 2011 vaaleissa; esikaupungeissa tai lähiöissä asuvat, 35-44 vuotiaat äänestäjät, erityisesti jos he samaistavat itsensä työntekijäluokkaan, varoittaa Riitta Koskinen.

– Työn ja työnteon arvostus on ollut hyvä asia. Ihminen ja perheet ovat välillä olleet kadoksissa, arvioi Aleksi Kinnunen.

Suomenmaan puoluevaltuustokyselyyn vastasi 77 valtuutettua 135:stä.