Asiantuntijat listaavat ongelmia kaikista keinoista, joilla hallitus voisi alentaa bensan hintaa

Hallitukselta penätään toimia polttoaineiden hinnan laskemiseksi. Erityisesti kaksi keinoa on nostettu tikunnokkaan: verojen kevennys tai jakeluvelvoitteen alentaminen.

Jakeluvelvoitteella viitataan siihen, kuinka suuri osa polttoaineesta tulee olla uusiutuvaa. Erityisesti perussuomalaiset on ajanut jakeluvelvoitteen alentamista.

Hallituksen viimeisen kehysriihen jälkeen pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuitenkin totesi hallituksen pysyvän hallitusohjelmassa, jonka mukaan velvoitetta päinvastoin nostetaan.

Jos velvoitetta ei alennettaisi merkittävästi tai poistettaisi kokonaan, puhuttaisiin hinnan suhteen joistain senteistä litralta, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusprofessori ja Tampereen yliopiston taloustieteen työelämäprofessori Marita Laukkanen STT:lle.

Laukkanen myös pitää jakeluvelvoitteen laskemista epävarmana keinona.

– Polttoaineveron alentamisesta voi arvioida, että suurin osa siirtyisi hintaan. Mutta miten jakeluvelvoitteen aleneminen heijastuisi hintaan ja millä aikavälillä? Suomeen kaivataan investointeja, ja biopolttoaineiden tuotantoon on viime vuosina investoitu jakeluvelvoitteen myötä.

Suomen jakeluvelvoite on tänä vuonna 19,5 prosenttia, ja ensi vuonna sen on määrä nousta 22,5:een.

Ruotsissa velvoite on vain 10 prosenttia. Miten tämä on mahdollista Ruotsin ilmastovelvoitteet huomioon ottaen?

Länsinaapurissa velvoite oli aiemmin huomattavasti korkeampi, yli 30 prosenttia, kertoo Turun yliopiston liikenteeseen erikoistunut apulaisprofessori Tomi Solakivi.

Ruotsissa myös esimerkiksi metsäsektorin päästöt on saatu Suomea paremmin hallintaan.

– Ruotsilla on enemmän pelivaraa, Solakivi toteaa.

Jakeluvelvoitteen alentaminen ei olisi nopea toimenpide.

– Jos halutaan nopeaa vaikutusta, niin vaihtoehto on veronalennukset, Solakivi sanoo.

Ruotsissa myös polttoaineveroa on laskettu. Suomessa tämä olisi hankalampaa, sillä talous ei ole yhtä hyvissä kantimissa, Solakivi toteaa.

Polttoaineverotuksen kevennys olisi lähtökohtaisesti todella kallis toimi, arvioi VATT:n Laukkanen.

– Jos halutaan kaikilla pumpuilla Suomessa alentaa polttoaineen hintaa merkittävästi, se vaatii ison siivun valtion budjetista ja ennen kaikkea se hyödyttäisi keski- ja suurituloisia.

Orpon hallitus on jo alentanut polttoaineverotusta kahdessa vaiheessa vuosina 2026 ja 2027.

Polttoaineveroa laskettiin myös vuonna 2024. Yhteensä veronalennukset ovat Laukkasen mukaan vajaat 7 senttiä litralta. Tämä merkitsee noin 230 miljoonan euron vuotuista kustannusta valtiolle.

Alkuviikosta bensalitran keskihinta Ruotsissa oli vajaat 1,60 euroa, Suomessa yli 2,35. Jos Suomen hinnat haluttaisiin Ruotsin tasolle, puhuttaisiin jo miljardeista.

Polttoaineverojen laskeminen myös pienentäisi kannustinta siirtyä vähempipäästöisiin vaihtoehtoihin.

– Energiaturvallisuus olisi parempi, ellemme olisi riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Niitä tuodaan alueilta, joissa on geopoliittista riskiä, huomauttaa Laukkanen.

Muun muassa Espanjassa annetaan jo suoraa tukea ammattiliikenteelle, Solakivi kertoo.

Suomessa on määrä ottaa käyttöön ammattidiesel, jonka tarkoituksena on kompensoida polttoainejakeluun liittyvää päästökauppaa. Se on todennäköisesti tulossa voimaan vuonna 2028.

Taso, josta ammattidieselin kohdalla on puhuttu, on Solakiven mukaan kuitenkin noin kolme senttiä litralta. Dieselin hinnat ovat viime vuosina nousseet noin 80 senttiä.