Maailmalla tulvii ja pahempaa voi olla tulossa

Harvey-hurrikaani upotti Houstonin, Etelä-Aasian monsuunisateissa on kuollut yli 1 200 ihmistä ja useat Afrikan maat Nigeristä Sudaniin painivat jättitulvien kanssa.

Joko ilmastonmuutos on hukuttamassa maapallon? Kyllä ja ei, sanoo tutkija.

Ilmatieteen laitoksen Sää ja ilmasto -ryhmän päällikkö Antti Mäkelä korostaa, että yksittäisten sääilmiöiden syntyminen on monisyinen ilmiö, jossa suoria syy–seuraus-suhteita on hyvin vaikea päätellä. Näin vaikkapa Harveyta ei voi laittaa suoraan ilmastonmuutoksen niskoille.

Mutta: ilmaston muuttuminen suurentaa todennäköisyyttä sään ääri-ilmiöille.

Mäkelä arvioi, että esimerkiksi vuoden 2005 hyvin poikkeuksellisen hurrikaanikauden uusintapainoksia nähdään vastedes todennäköisesti useammin. Tuolloin riehui muun muassa New Orleansia runnellut hurrikaani Katrina.

Ilmastotieteilijä huomauttaa, että tätäkin voi olla maallikkosilmin vaikea huomata.

Hurrikaanikausi voi nousta esille tilastoissa hurrikaanien lukumäärän, niiden poikkeuksellisen voimakkuuden tai yhden ennen kokemattoman superhurrikaanin ansiosta.

– Hurrikaaneille on keskeistä lämmin valtameren pintalämpötila. Jos ilmakehä-merisysteemi lämpenee, edellytykset hurrikaaneille paranee, Mäkelä sanoo.

Myös monsuunisateet ovat olleet tänä vuonna keskimääräistä voimakkaampia, mikä on johtanut luonnonkatastrofiin muun muassa Intiassa, Nepalissa ja Bangladeshissa. Myös tätä ilmiötä ilmaston lämpeneminen voi periaatteessa voimistaa.

– Mitä lämpimämpi ilmakehä on, sitä enemmän siihen mahtuu vettä, Mäkelä yksinkertaistaa.

Mäkelä muistuttaa, että usein poikkeuksellinen kosteus jossain päin maailmaa tarkoittaa, että toisaalla on hyvin kuivaa.

On selvää, että ilmastonmuutos on tätä päivää ja vaikuttaa koko ajan, Mäkelä sanoo. Missä määrin ja millä tavalla se on osa tulevaisuutta, riippuu ihmisten toiminnasta.

– Miten paljon se muuttaa ihmismuistissa olevaa ilmaston ilmentymistä? Siihen vaikuttavat toimet, mitä nyt tehdään tai ainakin yritetään tehdä, Mäkelä sanoo.