Osaamiserot oppilaiden digitaidoissa ovat kasvaneet, paljastaa tutkimus – kotitausta näkyy entistä selvemmin

Suomessa oppilaiden väliset osaamiserot digitaidoissa ovat aiempaa suurempia, tuoreesta tutkimuksesta selviää. Suomi on useamman muun maan kanssa jaetulla neljännellä sijalla kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa tarkastellaan kahdeksannen luokan oppilaiden monilukutaitoa ja ohjelmoinnillista ajattelua.

Monilukutaidossa Suomen tulos on laskenut monien muiden maiden tapaan merkitsevästi aiemmasta, vuoden 2018 tuloksesta. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien sujuvaa lukemista, ymmärtämistä ja tulkintaa sekä niiden tuottamista ja arvottamista.

Ohjelmoinnillisessa ajattelussa Suomen tulos ei ole muuttunut merkitsevästi aiemmasta, mutta osaamiserot oppilaiden välillä ovat kasvaneet. Heikosti osaavilta puuttuu keskeinen digiosaaminen.

Yliopistotutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopistosta kertoo, että ohjelmoinnillisella ajattelulla tarkoitetaan ohjelmoinnin perustana olevia tietoja ja taitoja.

– Kyse ei ole siitä, että pitäisi osata jotain tiettyä ohjelmointikieltä, vaan enemmänkin loogisesta päättelystä ja ongelmanratkaisusta, jotka liittyvät ohjelmointiin ja koodaamiseen, hän kertoo STT:lle.

Tietoteknisten taitojen painottuminen valinnaisiin aineisiin johtaa Leinon mukaan osaltaan oppilaiden osaamiseroihin digitaidoissa.

Kouluissa opetellaan laajasti esimerkiksi tekstinkäsittely- ja esitysohjelmien käyttöä. Leinon mukaan iso osa oppilaista ei kuitenkaan koskaan kohtaa opetuksessa ohjelmoinnillisen ajattelun sisältöjä.

Tutkimuksen mukaan kotitaustan yhteys ohjelmoinnillisen ajattelun osaamiseen on voimistunut. Mitä korkeampi perheen sosioekonominen asema on, sitä paremmin oppilaat keskimäärin pärjäävät ohjelmoinnillisessa ajattelussa.

Leino perustelee tutkimustulosta sillä, että korkeammin koulutetut vanhemmat usein näkevät ohjelmoinnin merkityksen työelämässä ja kannustavat siksi lapsiaan ohjelmoinnin pariin.

– Kenties he jopa osaavat itse ohjelmointia, jolloin he pystyvät neuvomaan ja sitä kautta tukemaan lapsen oppimista, Leino sanoo.

Lasten ruutuaikaa rajoitetaan Suomessa kansainvälisesti vertailtuna melko vähän. Ruutuajan rajoittamisen ei Suomessa ole havaittu heikentävän oppilaiden digitaitoja.

– On täysin eri asia, kuinka paljon on ruudun ääressä ja mitä oikeasti tekee siellä, Leino painottaa.

Tutkimuksen mukaan lähes puolella kouluista puuttui kattava tieto- ja viestintäteknologian käytön suunnitelma. Erilaisista digiosaamisen sisällöistä opettajat kertoivat painottavansa eniten tiedon hakua, arviointia ja esittämistä. Sen sijaan tietoturvaan ja ohjelmoinnilliseen ajatteluun liittyviä sisältöjä painotettiin selvästi vähemmän. Vain pieni osa oppilaista oli opiskellut koulussa ohjelmointia.

Leino on sitä mieltä, että ohjelmoinnillisen ajattelun ja muidenkin digitaitojen opettamista tulisi suunnitella ja koordinoida kouluissa paremmin.

– Kun opetussuunnitelmassa oleva sisältö ei selkeästi kuulu johonkin oppiaineeseen tai se katsotaan täydentäväksi sisällöksi, kouluilla hyvin harvoin seurataan, onko oppilaille opetettu kyseistä asiaa.

Leino korostaa ohjelmoinnilliseen ajatteluun liittyvien taitojen olevan yleishyödyllisiä. Kyse on pohjimmiltaan kyvystä ratkaista vaativiakin ongelmia. Ohjelmoinnillista ajattelua on Leinon mukaan esimerkiksi se, että osaa pilkkoa suuremman ongelman osiin ja edetä kohti ratkaisua osaongelma kerrallaan.

Leinon mukaan lapsia ja nuoria tulisi myös kotona kannustaa ohjelmoinnin pariin.

– Erilaisia kerhoja on paljon, ja myös kannattaa tietysti kannustaa lasta valitsemaan koulussa tähän liittyviä sisältöjä, Leino sanoo.

Leino vinkkaa, että saatavilla on myös monia ohjelmistoja, joiden avulla ohjelmointitaitoja voi harjoitella kotona pientenkin lasten kanssa. Esimerkiksi ilmaista Scratch-ohjelmointiympäristöä käytetään kouluissakin. Sen avulla harjoitellaan loogista päättelyä ja koodin rakentamista.

Mediataitokoulun verkkosivuilla on käytännön vinkkejä ja materiaaleja ohjelmointiosaamisen edistämiseen.

Tutkimuksessa monilukutaidon vertailuun osallistui 31 maata ja ohjelmoinnillisen ajattelun vertailuun 21 maata. Monilukutaidossa parhaiten sijoittuivat Etelä-Korea, Tshekki ja Tanska. Ohjelmoinnillisessa ajattelussa kärkimaat olivat Taiwan, Etelä-Korea ja Tshekki.

Tutkimuksessa oppilaiden piti hakea, arvioida, tuottaa ja viestiä tietoa sekä ratkaista ohjelmoinnillisia ongelmanratkaisutehtäviä.

Suomessa runsaat 4 000 oppilasta vastasi tutkimukseen keväällä 2023. Lisäksi runsaat 2 000 opettajaa, rehtoria ja koulujen tieto- ja viestintäteknologian vastuuhenkilöä vastasi heille osoitettuihin kyselyihin.

Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.